Tässä blogissa päätoimittaja Riekki kirjoittaa, mitä uudet ja tulevat äänilevyt tuovat mieleen. Mitä milloinkin. Älä sotke näitä arvosteluihin. Ne löydät lehdestä.
Norskisupergroup palaa uusine kiemuraisine otteineen.
Tuleeko turpaan, tuleeko?
Anneke on edelleen ihana. Mites on musisoinnin laita?
Eikö ne nyt vieläkään väsy?
Jaha, se on kai pideltävä kaamosta vielä kevätkin.
Nooh, mitäpä sitä on irronnut Holopaisen pojan sulkakynästä tällä kertaa?
No joo, onhan se tosiaan aika eriskummallisen merkillinen levy.
Uusiksi pistettyjen klassikkojen sarja saa jatkoa. Kuinka käy iskeminen ja juokseminen 30 vuotta myöhemmin?
Lisää surusäveliä syyssateisiin.
Blues’n’thrash’n’death’n’black’n’roll. Vain jazz puuttuu – tässä tapauksessa onneksi.
