Muutaman pikkulevyn värkkäillyt stonertrio ansaitsee nimen hyvien bändien listalle! Ote on jämäkkä ja tatsissa imua siihen malliin, että bändin ei tarvitse kalveta kuuluisempienkaan karvanaamarokkarien seurassa.
Kuusibiisinen ep on varsin monipuolinen ja jonkun mielestä varmasti tyylillisesti hajanainen. Mielestäni minuutin punkjytistys ja yhdeksänminuuttinen stonerleijuttelu sopivat samalle levylle, mutta linjaa voisi hiukan kallistaa suurieleisemmän jyrnytyksen pariin. Ei siinä, etteikö kipakampi mäiskekin taivu moitteetta, mutta intensiteetin voi sulauttaa myös sävykkäämpään materiaaliin.
Ehdottoman kovatasoinen laulu nostaa Rückwaterin pisteitä perustasoa korkeammalle. Musiikillisesti bändi etenee kohdakkoin varsin tavanomaisia latuja, mutta upeasti kajahtavan karhean laulun voimin etenkin avaus- ja nimibiisit kohoavat perusveivauksesta varsin tykeiksi ralleiksi.
Terävä riffikynäkin vilahtelee mukavasti, ja massiivisena liihotteleva päätöskappale Flame Doesn’t Cast a Shadow on hiukan yllättävine Tool-sävyttelyineenkin jo erittäin mainio teos.