Deathcorejyrä tekee nu-metal-levyn, ja tuottajana häärii Ross Robinson. Uhka vai mahdollisuus?
Bändin fanit järjestivät somessa melkoisen paskamyrskyn ennen kuin albumia oli edes julkaistu. Maalitauluna olivat etenkin moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 2012 kuolleen Mitch Luckerin korvanneen Eddie Hermidan laulut. Vaikka Hermida hoitaa leiviskänsä mallikkaasti, fanien pettymys ei ole tuulesta temmattua: yksikään levyn yhdeksästä kappaleesta ei nouse Suicide Silencen parhaimmistoon.
Suicide Silence on kuin kauhuleffa, jossa on painostavan viihdyttävät hetkensä. Doris ja Silence ovat pehmeä lasku, jolla bändi tekee pesäeroa menneisyyteen. Listen ja Hold Me Up Hold Me Down ovat sen sijaan melkoista sekametelisoppaa. Conformity on mahtipontinen balladi. Se on varsin hyvä näyte, että bändin repertuaarista löytyy muutakin kuin mättöä.
Levy on varsin hämmentävä kokonaisuus. Uusi suunta on otettu, mutta tällä kertaa bändi ei osu napakymppiin.