Teatraalisten teemalevyjen ystävä, laulaja ja multi-instrumentalisti Nad Sylvan lähestyy progressiivista yleisöä jälleen uudella pitkäsoitolla. Soittajalistalta löytyy tuttuja luottonimiä kuten Steve Hackett, Nick D’Virgilio, Tony Levin, Jonas Reingold ja Roine Stolt.
Sylvan on konkari, joka on kokenut urallaan monia takaiskuja. Tällä vuosituhannella onni on kuitenkin kääntynyt, sillä mies on ehtinyt touhuta soololevyjensä ohessa Roine Stoltin kanssa perustamassaan Agent of Mercyssä sekä Hackettin Genesis Revisited -projekteissa.
Sylvanin musiikista tulee mieleen varhainen Queen sekä Gabrielin aikainen Genesis – Sylvanin ääni itse asiassa muistuttaa aika paljon Gabrielin vastaavaa. Levyllä on vahva 70-lukulainen tunnelma, vaikka tuotanto on modernia. Kokonaisuus on taiten punottu, ja draaman kaaret on venytetty juuri oikean mittaisiksi. Puitteet ovat kaikin puolin kunnossa. Itse tarinan tosiolemusta en täysin sisäistänyt, sillä promo ei sisältänyt sanoituksia. Tämä ei silti vaikeuttanut levystä nauttimista.
Bride Said No on hyvin hiottu paketti, joka ei petä missään vaiheessa. Mitään järisyttävän ihmeellistä levyltä ei löydy, mutta kokonaisuuden tasalaatuisuus ja laadukas toteutus kompensoivat paljon.