Todella hyvällä Refugium -kakkoslevyllään (2015) ihastuttanut Anomalie seurailee edelleen tarkasti itsensä määrittelemää polkua, jolla vivahteikkaaseen dark metaliin yhdistellään post-blackiin nojaavaa tunnelmaa sekä ajoittain jopa suomalaiseen raskasmetalliin viittaavia melodiakulkuja.
Itävaltalainen multi-instrumentalisti Christian ”Marrok” Brauch on vienyt sooloprojektina startannutta Anomalieta jatkuvasti kohti perinteistä bändiformaattia. Visionsilla Marrokin tukena on kolmimiehinen taustabändi, ja ehkäpä juuri tästä johtuen albumi kuulostaa soitannollisesti Anomalien jämäkimmältä ja yhtenäisimmältä tuotokselta.
Keskimitaltaan hieman päälle seitsenminuuttiset kappaleet kantavat hyvin, ja vaihtelevat osiot biiseissä pitävät huolen, että kyllästyminen ei saa missään vaiheessa yliotetta. Yksittäisistä kappaleista on nostettava esiin huikea The Wanderer, jolla Marrokin kyvyt säveltäjänä ja tunnelmanluojana pääsevät esiin loistavasti.
Visions on hyvä levy, mutta ei sittenkään yllä aivan edeltävän Refugiumin tasolle. Tasaisen laadukasta jälkeä tekevän bändin hommat ovat kuitenkin sen verran hyvin paketissa, että Visionsin ”notkahdusta” voi hyvinkin seurata todellinen albumipommi. Sitä odotellessa.