Klassikkolevy on ehdottomasti omistamisen arvoinen – arviossa Guns N’ Rosesin uusintajulkaisu

Julkaistu Infernossa 7/2018.

13.12.2018
Guns N' Roses
Appetite for Destruction – Locked N’ Loaded
Geffen

Siitä lähdetään, että Gunnareiden debyytti Appetite for Destruction (1987) on edelleen 6/5-tason levy. Kun se julkaistaan 51 kappaleen mittaisena, kolme- ja puolituntisena uusintapainoksena, itse loistavan albumin merkitys tavallaan vähenee. Julkaisun massiivisinta olomuotoa ei voi näin pelkän verkkokuuntelun perusteella oikein arvottaa: boksi on tehty pieteetillä ja saa ison osan fiilisarvostaan paketoinnista ja oheissälästä, jota tuotteen eri variaatioissa on mukana enemmän tai vähemmän överisti. Keskitymme nyt siis pelkästään laajimman vaihtoehdon sisältämään musiikkiin.

Vinyylimuodossa Appetite on jaettu nyt kolmelle poskelle, mikä on isojen poikien mukaan soundillisesti hyvä juttu. Oma alkuperäinen vinyyli kuulostaa sekin loistavalta, mutta saisihan tuossa D-puolen hologrammin sorviin vatkaamaan. Asiallisena lisukkeena paketissa on pienlevy GN’R Lies, aivan tajuttoman kova sekin. Loppumatsku on enemmän tai vähemmän kuriositeettitavaraa postimerkkeilijöille ja bändin kehityksestä kiinnostuneille.

Lisuketavara on onneksi äänenlaadultaan tasokasta. Mukana on useampiakin luentoja mainituilla levyillä julkaistuista kappaleista sekä jokunen Steven Adlerin rumpaloima versio Use Your Illusionille säästetyistä raidoista – kymmenminuuttinen November Rain tosin sisältää lähinnä vain pianoa ja laulua. Kaikki höysteet ovat muutamaa livebiisiä lukuun ottamatta demotuotantoa, joka ei ylitä levyversioiden loistavuutta. Kiinnostavimpia lisuja ovat harvinaiset, kaiketi julkaisemattomatkin coverit muun muassa AC/DC:ltä (Whole Lotta Rosie), Rolling Stonesilta (Jumpin Jack Flash) ja Elvikseltä (Heartbreak Hotel).

Klassikkolevy on ehdottomasti omistamisen arvoinen. Isompi boksi – seitsemän vinyyliä sisältävä puuloota maksaa suunnilleen tonnin, neljän cd:n ja blu-rayn paketti pari sataa – lienee sekin ostamisen väärti. Reunaehtona on hyvän massitilanteen lisäksi se, että sekoilullaan myyttisiin mittasuhteisiin nousseen yhtyeen ja sen biisien kehitys kiinnostaa. Keräilijän vikaakin pitänee vähän löytyä. 

Lisää luettavaa