Kun ei lähde niin ei lähde – arviossa Jeff Scott Soto

Julkaistu Infernossa 1/2018.

03.06.2018
Jeff Scott Soto
Retribution
Frontiers

Newyorkilaisen Jeff Scott Soton yli 30-vuotinen ura hard rock -laulajana hakee vertaistaan. Läpimurtonsa mies teki Yngwie Malmsteenin kahden ensimmäisen levyn solistina, mitä seurasivat vuodet ruotsalaisessa Talismanissa. Vierailipa Soto hetken legendaarisen Journeynkin keulilla. Viimeisimpänä miestä on kuultu monikansallisen metalli-instituution Trans-Siberian Orchestran yhtenä solistina ja ennen muuta ruotsalaisen W.E.T.-superbändin laulajana. 

Kaiken muun ohella Soto on ehtinyt sooloilemaankin, nyt jo kuuden levyn mitalta. Vaikka maestron ääni sen kuin paranee, sävellyskynän terävyyden kanssa on vähän niin ja näin. Ei Retributionkaan mikään huono levy ole, mutta sen materiaali jämähtää väistämättä taustamusiikiksi. Homman nimenä on bluesreunainen hard rock, jota käsitellään kaikista asiaankuuluvista kulmista ominaisimpia maneereita unohtamatta. Mutta kun ei lähde niin ei lähde. 

Eikä tätä käy kummasteleminen. Kaikissa olennaisimmissa orkestereissaan Soto on laulanut muiden säveltämiä biisejä, ja tehnyt sen todella hyvin. Omillaan varsinkaan herran melodiantaju ei riitä kappaleisiin, joita tämä(kin) levy menestyäkseen huutaisi. 

Toivon, että W.E.T. ehtisi keikoille nykyistä enemmän, koska juuri siinä porukassa Soto on kaikkein omimmillaan ja parhaimmillaan. 

Lisää luettavaa