Monipuolista ja rikasta täysin omilla ehdoilla – arviossa KAIRON; Irse

Arvio julkaistu Infernossa 1/2017.

01.04.2017
KAIRON; Irse
Ruination
Svart

Vähintäänkin konstikkaalla nimellä siunattu yhtye on ehdottomasti tutustumisen väärti – etenkin jos musamaku on laaja ja uppoutumiskykyä riittää. Kaustislaisbändin biisien mitta ylittää helposti kymmenen minuutin rajan, eikä tyylilajiaankaan voi kuvata järin lyhyesti.

Suuntamerkkejä yhtyeen ulosantiin löytää jostakin muinaisen tuhnuprogen, heleästi surisevan shoegazen, vanhakantaisena pörisevän occult rockin, kierroksille heittäytyvän avant-rockin ja korkealentoisen psykedelian tienoilta. Mikä merkittävintä, mikään edellä mainituista ei varsinaisesti dominoi, vaan ilmaisu sulauttaa tyylit luontevasti mainion orkestraation ja näkemyksellisten sovitusten avulla. Yhtye loihtii lisäsyvyyttä muutenkin hyvin avaruudelliseen kokonaiskuvaan kahden laulajan taktiikalla.

Pelkkä tyylin ja kuoren taidonnäyte Ruination ei silti ole. Biisit kietovat pauloihinsa pitkillä mutta kiehtovilla melodioilla ja sointukuluilla. Lauletut osiot ovat mainioita, mutta instrumentaalisena yhtye syöksyy sisäavaruuteen todella komealla tavalla muistuttaen jopa Jean-Michel Jarren galaktisesta syöksystä. Sinister Waters II:n loppu on jotakin perin hienoa, ja Porphyrogennetosin lopun kuusiminuuttista teemankehittelyä on luonnehdittava jo äärimmäisen upeaksi taidonnäytteeksi.

Retrosti lo-fi-sävytteinen tuotanto tuo levylle sopivan ajattoman ja toismaailmallisen tatsin. Selkeimmin shoegazeä edustava Llullaillaco tosin olisi vieläkin tehokkaampi hiukan selkeämmällä ilmiasulla.

Ruination on äärimmäisen monipuolinen, rikas ja kiehtova teos täysin omaehtoista ja erittäin palkitsevaa kuultavaa.

Lisää luettavaa