Parempaan suuntaan edennyt uusintajulkaisu – arviossa Virgin Steele

Arvio julkaistu Infernossa 4/2017.

05.07.2017
Virgin Steele   
Visions of Eden
SPV/Steamhammer

 

Pitkän linjan heavyveteraani on siirtynyt 36-vuotisen uransa mittaan alkuaikojen hard rock -henkisemmästä linjasta äkäisempään power metaliin ja sen jälkeen yhä progresssiivisempiin sfääreihin. Laulaja David DeFeisin visioista elävä yhtye saavutti taiteellisen huippunsa 1990-luvulla, jolloin se julkaisi kaksiosaisen Marriage of Heaven and Hellin sekä henkilökohtaisen suosikkini Invictusin. Tämän jälkeen ilmestyi teatterilavallekin päätynyt kaksiosainen rockooppera The House of Atreus, joka oli albumiformaatissa jo aivan liian raskassoutuinen kokonaisuus.

Sitten vuorossa olikin Visions of Eden (2006), yhtyeen yhdestoista albumi, joka perustui DeFeisin Lilith Project -nimellä kulkeneeseen näytelmään. Teemana oli juutalaisessa mystiikassa ja kansantarustossa elävä myytti Lilithistä Aatamin ensimmäisenä vaimona, joka ei suostunut alistumaan miehensä palvelijaksi vaan vaati tasavertaisuutta. Lilithin lähdettyä Eedenistä Aatami vaati jumalalta uutta vaimoa, joka olisi helpommin kesytettävissä, ja niinpä hän sai kumppanikseen Eevan. Loppu onkin niin sanotusti historiaa.

Aiheen tiimoilta voisi raapustaa vaikka pari esseetä, mutta ehkä jokin toinen kerta. Suunnatkaamme huomiomme takaisin musiikkiin.

SPV on julkaissut Visions of Edenistä kahden levyn uusiopaketin, joka sisältää niin uudelleenmiksatun kuin alkuperäisestä remasteroidun version albumista. Muhkea digipak taas pitää sisällään ennen julkaisemattomia promokuvia sekä uudistetun bookletin Defeisin tuoreilla kommenteilla. Musiikillisesti yhtye eteni tällöin parempaan suuntaan, ja kyseessä onkin huomattavasti jämäkämpi ja selkeämpi kokonaisuus kuin kumpikaan House of Atreus -levyistä.

Silti kyseessä on Virgin Steele -katalogissa vain keskitason suoritus. Levy olisi kaivannut enemmän Bonedustin, Childslayerin ja Black Light on Blackin kaltaisia iskusävelmiä ja vähemmän God Above Godin kaltaisia tylsiä balladeja. Ja vaikka olenkin progressiivisen rockin ja pitkien kappaleiden ystävä, tämä levy olisi tarvinnut hieman tiivistämistä. Monet kappaleista eivät tunnu lähtevän hyvistä ideoista huolimatta käyntiin.

Tästäkin huolimatta Visions of Eden sisältää tarpeeksi viihdyttäviä hetkiä tehdäkseen kuuntelukokemuksesta vaivan arvoisen.

Lisää luettavaa