Perustoimivaa, mutta rikkaudet uupuvat – arviossa Rising Steel

Arvio julkaistu Infernossa 10/2016.

25.02.2017
Rising Steel
Return of the Warlord
Mighty

Jos levyn titteli ryöstetään suoraan Manowarin kappaleesta ja heilutellaan kaupan päälle terästä vielä bändinkin nimessä, ei kannattane odotella järin omaperäistä takomista. Rising Steel uhoaa debyyttipitkällään rautaa patonkimaan malliin, ja vaikka jalometallit jäävät saamatta, hävetä ei sentään tarvitse.

Valitettavasti myös riemut jäävät haaveeksi, sillä perinteistä ammentava jytke on kovin harmitonta. Parhaimmillaan riffivetoiset kappaleet kyntävät teutonipelloilta tuttua satoa ja ote on jämäkkä. Laulajan miehekäs sepelikurkku istuu raskaan taonnan sekaan mainiosti, ja vaikutteita haetaan myös perinteistä brittiheavystä.

Jotain jää silti puuttumaan. Return of the Warlordia on helppo kuunnella, mutta levyn sisältämä tanakka ja perustoimiva melodinen heavy on sävykirjoltaan kovin kapeaa. Levyltä ei löydä likimainkaan sellaista musiikillista rikkautta, jonka ansiosta esimerkiksi Iron Maidenin nimi jää elämään ikuisesti. Pelkkien perusteiden toistamiseen levyn kappaleet ovat liian keskinkertaisia, eikä se riitä näin kapealla sektorilla.

Hitaasti ja synkeästi paholaiselle kumarteleva Evil Master jää yksinkertaisen kertosäkeensä ansiosta parhaiten mieleen. Muuten jälkimaku on lupaava, pirteä ja helposti sivuutettava.

Lisää luettavaa