Pimeydentuoja
The Devil’s Epoch
Misanthropic Art
”Satanic Metal of Death”. Kyllä, juuri näillä sanoin vaasalainen Pimeydentuoja kuvailee itseään levynsä kansipapereissa, ja eipä voisi esittely paljon paremmin natsata, kaiuttimista paukkuu nimittäin reippaasti mustaan metalliin kallellaan olevaa death metalia.
The Devil’s Epoch on yllättävän hyvä levy. Kitarat murisevat kunnolla ja Dödfödd-nimisen laulajan tulkinta on todella julmaa julistusta. Perusvarmasti toimivalta levyltä ei edes tarvitse odottaa ihmeitä, sillä Pimeydentuojan meininki on erinomaisesti hallinnassa, eivätkä pakettia kaada edes paikoin hieman tönköt sovitukset tai hieman kangerteleva soitto.
Pimeydentuojan suurin vahvuus, sen mustanpuhuva intensiteetti, tuntuu pureutuvan todella syvälle kuulijan lihaan. Homman ydin on kuitenkin kadota hieman liian pitkän albumin tiimellyksessä, sillä yksitoista kappaletta näinkin raskasta turpalöylyä on hieman liikaa. Olisipa ollut mielenkiintoista kuulla, millaisen pommin kolmikko olisi saanut aikaiseksi puristaessaan parhaat biisinsä pelkkään ep-formaattiin!
The Devil’s Epoch osoittaa, että Pimeydentuojassa on ”sitä jotain”, joka saattaa viedä bändin pitkällekin. Kunhan soittopuoli vielä tiukentuu, niin hyvä tulee. Oikeilla jäljillä ollaan jo nyt.