Tasaista mutta korkealaatuista – arviossa Civil War

Arvio julkaistu Infernossa 10/2016.

Civil War
The Last Full Measure
Napalm

Sabaton-leirissä koettiin neljä vuotta sitten käännekohta, kun suuri osa soittajista jätti bändin. Poistuneet jäsenet perustivat pian uuden yhtyeen, Civil Warin, jonka vahvistukseksi saatiin Astral Doors -solisti Nils Patrik Johansson.

Debyyttialbumi The Killer Angels ja sitä seurannut Gods and Generals ovat molemmat todella vahvoja kokonaisuuksia. Huonoja biisejä on lähes mahdoton löytää, kunhan vain ensin totuttelee Johanssonin omaperäiseen ääneen.

Civil Warilla on hyvin tunnistettava oma soundinsa, mutta suuria massoja se ei ole vielä saanut puolelleen. Kaikki tietävät, millaisia tähtiä Ruotsin metalliskenestä on perinteisesti noussut, joten katsotaanpa parin vuoden päästä uudelleen.

The Last Full Measure jatkaa edeltäjiensä tavoin vahvalla ja tarttuvalla metallilla. Rome Is Fallingin tai Gods and Generalsin kaltaisia klassikoita ei välttämättä löydy, mutta kokonaisuus on sitäkin vahvempi. Albumi vaatii tosin hieman kuuntelua, ensimmäisellä kerralla ei jää välttämättä paljoa mieleen. Kappaleet ovat hyvin tasalaatuisia, mutta niistä muutama, kuten Savannah, Gangs of New York ja Gladiator, erottuvat joukosta edukseen.

Levyltä ei löydä etsimälläkään mitään huonoa, mutta näin taitavat kaverit olisivat varmasti osanneet tehdä albumista hieman monipuolisemman. Yllättäjiäkin toisaalta löytyy: Tobstone ja America ovat vähintäänkin poikkeuksellisia kappaleita bändin aiempaan linjaan nähden.

Harva bändi aloittaa nykypäivänä uransa näin vahvalla albumitriolla.