Vahvasti melodisesta heavy metalista lainailevaa riepottelua – arviossa Slægt

Julkaistu Infernossa 7/2017.

19.01.2018
Slægt
Domus Mysterium
Ván

Tanskalaisen Slægtin nimi on tupsahdellut esiin lupaavimmista nuorista black metal -akteista puhuttaessa, mutta ainakaan yhtyeen Ildsvanger-esikoinen (2015) ei jättänyt kovin ihmeellisiä muistikuvia. Kakkoslevyyn on siis helppo keskittyä lähes neitseellisin korvin.

Mikäli puhutaan musiikillisista stereotypioista, Domus Mysteriumin niputtaminen pelkäksi blackiksi on kohtuutonta. Se on monin paikoin leikittelevän kuuloista, vahvasti melodisesta heavy metalista lainailevaa riepottelua, josta tulee mieleen Old Man’s Childin mestarillinen The Pagan Prosperity (1997). Kuulostaapa meininki näihin korviin monin paikoin Tribulationiltakin.

Nelimiehinen bändi saa musiikkinsa kuulostamaan tuoreelta ja mielenkiintoiselta. Siihen ei tarvita kummoisia poppaskonsteja tai käsittämätöntä soittovirtuositeettia. Into ja usko omaan tekemiseen tuntuvat riittävän tässä tapauksessa pitkälle. Erityisesti levyn loppupuoliskon materiaali on kaikessa väkevyydessään todella voimaannuttavaa kamaa.

Kuusivuotias bändi tuntuu saaneen porttinsa auki, ja sisäinen fiilikseni kertoo, että Slægtilta voi odottaa vielä neljää kirvestäkin kovempia repäisyjä.

Lisää luettavaa