Haastis: Bloodride on thrashin Manowar

Bloodride kuuluu tämän vuoden kotimaisiin debytantteihin. Crowned in Hell on takuuvarmaa thrash metalia, joka on tehty hauskanpitoa varten.

Teksti: Vilho Rajala Kuva: kalmakuva.fi www.bloodride.com

”Kiukkuisten vanhojen herrojen” Bloodride perustettiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Demojulkaisujen ja viimevuotisen sinkun jälkeen yhtye tarjoilee nyt Crowned in Hell -täyspitkää, jonka julkaisee 23.3. Violent Journey Records.

Kitaristi Niko Karppinen kertoo, että thrash metal on bändille se oikea tapa tehdä metallia.

– Ehkä se tietynlainen ehdottomuus kiehtoo mikä thrashissä on. Siitä joko pitää tai sitten ei, hän sanoo.

Crowned in Helliä tehtiin pitkään ja hartaasti. Sessiot alkoivat jo vuoden 2009 alussa ja valmista tuli vasta vuoden lopulla.

Levy purkitettiin Klaukkalassa D-Studiolla Tonmi Lillmanin kanssa. Lillmanin kärsivällisyyttä ja ammattitaitoa Karppinen kiittelee vuolaasti.

– Ilman Tonmia albumi saattaisi kuulostaa hieman toisenlaiselta… Siinä sitä ajeltiin Helsinki-Klaukkala väliä vuoden ajan, tulipahan reitti tutuksi.

Seuraavaa levyä bändi ei aio tehdä venytetyllä aikataululla, koska siitä on lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Toki yksittäisiä juttuja pystyy työstämään paljon enemmän, mutta kyllä se menee helposti liiaksi vatvomiseksi.

Levyn naula päähän -henkisestä kansitaiteesta ja nettisivujen ilmeestä vastasi Jan ”Örkki” Yrlund. Alkuperäisidea oli Karppisen.

– Jan ymmärsi todella hyvin sen idean mitä ajoin takaa. Se syntyi varsin kivuttomasti, kitaristi kehuu.

Bändin uran aikana tapahtunut kehitys kuuluu levyllä, mutta Karppisen mukaan se näkyy varsinkin livenä. Yhtyeestä on tullut yhteisen matkan aikana myös koko ajan entistä enemmän ”perhe”.

– Nykyään kaikki bändissä tiedostavat omat vahvuutensa ja pyrkivät työstämään juttuja niiden kautta. Asiat tapahtuvat tehokkaammin ja nopeammin kuin ennen. Jos nyt meidän kohdalla voidaan nopeasta puhua, heh.

Bändin musiikki ei ole liian monimutkaista, vaan suoraviivaista naamaan pieksämistä. Karppinen vitsailee, että bändi on ”thrash metalin Manowar”.

– Yksinkertaisia biisejä, joissa on simppelit kertosäkeet ja joiden tahtiin on helppo juoda kaljaa ja puida nyrkkiä. Ei bändin tarkoitus ole ikinä ollutkaan olla maailman omaperäisin bändi tai keksiä pyörää uudestaan, hän sanoo.

Suoraviivaiset ja energiset biisit toimivat parhaiten livenä. Karppisen mukaan bändi ei ole lavalla rivi suolapatsaita, vaan liikettä piisaa.

– Pienillä lavoilla kun on toisinaan todella vähän tilaa, minäkin olen usein löytänyt itseni soittamasta lattian puolelta.