Haastis: Tiluttelun ilosanomaa

Tiluland on kahden miehen projekti, jossa on kyse siitä itsestään, tilusta. Tämä vihattu ja rakastettu soittamisen laji ei ole pelkkää aivotonta sahaamista, vaikka sitäkin joukkoon mahtuu.

Teksti: Vilho Rajala

Tilulandin sankarit Arwe ja Gimi ovat ottaneet haltuun kaksi tiluttamiseen parhaiten soveltuvaa instrumenttia, eli kitaran ja koskettimet. Tilulandin debyyttilevy Axes of the Universe ilmestyi vastikään, ja sillä vierailevat muun muassa Mikko Härkin ja Matias Kupiainen.

Tilulandin tarina juontaa jo kymmenen vuoden taakse.

– Keksittiin se nimi jo kymmenen vuotta sitten, kun tilutettiin kilpaa ja pistettiin Tiluland-nettisivut (www.tiluland.com) pystyyn. Sivuilla kävi valtavasti jengiä kun latailtiin sinne omia tilubiisejämme. Oltiin silloin jotain 14-15 -vuotiaita. Se nauratti, ihmetytti, innostutti ja vihastutti, mutta voin väittää, että Tiluland keräsi faneja, Arwe kertoo.

Alkuinnostuksen jälkeen Tiluland vaipui hiljaiseloon, mutta kyselyjä uudesta tulemisesta tipahteli vuosien mittaan. Tämän kiinnostuksen innoittamina Arwe ja Gimi lopulta pystyttivät nettisivunsa uudestaan ja ryhtyivät levyntekoon.

Miten on, keskityttiinkö Axes of the Universea tehdessä enemmän biiseihin vai tilutteluun?

– Biiseihin, koska ei tiluttamista jaksa kuunnella kukaan, jos biisit on paskoja. Tarkoitus oli tehdä levy, jota voi diggailla, oli sitten tiluttaja tai ei. On aivan tarpeeksi kitaralevyjä, joissa on pistetty rumpukone taustalle tykittämään ja soitettu niin nopeasti kuin pystytään. Axes of the Universe on rehellinen metallilevy, jossa soolot on nyt vain nostettu hieman eri asemaan. Parhaimmillaan tiluttaminen ja hyvä kitara-syntikkariffittely on äärimmäisen melodista ja jopa kaunista!

Tiluland on enemmän kuin kahden miehen yhtye. Se on yhteisö, jolla on yhteinen kieli. Näin ollen Tilulandin nettisivuilla on tietenkin Tilu of the Month -kilpailu, joka starttaa kohtapuoliin. Sen tarkoituksena on innostaa kotitiluttajat ympäri maailmaa näyttämään, mihin pystyvät.

Mitkä asiat sitten ovat tärkeitä, jos mielii hyväksi tiluttajaksi?

– Huolellisuus, tuntimäärä ja äänittäminen, toisin sanoen tehokas treenaaminen. Vaikka moni ajattelee, että tiluttaminen on aivotonta sahaamista ylös ja alas – voi se toki olla sitäkin – niin kyllä siinä on oltava musikaalisuus vahvasti mukana, jos aikoo edistyä. Parhaat tiluttajat malttavat soittaa pitkiäkin ääniä, Arwe valistaa.

Tiluttamisen ilosanomaa viedään tietenkin myös ulkomaille. Tarkoituksena on kuulemma ”saada koko Japani tiluttamaan”. Arwe teroittaa, että kansainvälisen sanaston kanssa pitää olla tarkkana.

– ”Shredding” on asia aivan erikseen. Tilu on se juttu.

Jostakin syystä Suomessa on huomiotaherättävän paljon tämän alan osaajia. Arwen mukaan suomalaisuus on myös Tilulandille tärkeä asia.

– Kyllä Suomessa on järkyttävän kovia kitaristeja. Muun muassa tuo Kupiainen on melkoinen velho. Täältä tulee paljon lahjakkaita soittajia, jotka osaavat nakittaa tyylikkäästi, kehittää omia juttuja ja kirjoittaa hyviä biisejä. Saattaa olla, että monet ovat myös sen verran itsekriittisiä, etteivät tule esille, ennen kuin hommat todella osataan.