Jahans, mitäs se Juutilaisen Joni onkaan juoninut vuoden viimeiseen Sytykkeitä-satsiin… No: Perikatoa, Marianas Restiä, Serpentine Dominionia, Sireniaa ja Kryptsiä. Kolumnivuorossa on Kärjen Kimi, joka mietiskelee tällä kertaa kauhukkaita asioita. Kuusisen Miika on puolestaan haalannut keittiöönsä, noin niin kuin vertauskuvallisessa mielessä, parikin ukkoa Dead End Finland -yhtyeestä. Ainahan se kaalilaatikko on mielessä, mutta kokataan nyt ensin.
Palstoista päästään ensimmäiseen varsinaiseen haastisjuttuun, joka ei pyöri enempää eikä vähempää kuin maailman suurimman metalliyhtyeen, Metallican, ympärillä. Jututimme basisti Robert Trujilloa, joka kertoi muun muassa, että ”Metukalla” on tätä nykyä perin positiivisia ongelmia: uutta riffiä kuulemma pukkaa niin, että niitä täynnä olevia älypuhelimiakin on vara hukata.
En ole varma, mutta uskoisin, ettei näin ole asianlaita pohjalais-lohjalaisen Spiritus Mortisin tapauksessa. Taitavat käyttää edelleen lankapuhelinta. Parin viime levynsä julkaisuväli nyt ainakin on miltei yhtä pitkä kuin Metallicalla – sen seitsemän vuotta. Se yhtyeen lohjalainen, solisti Sami Hynninen, kertoo meille esimerkiksi viehtymyksestään kuolemaan. Mikäpä sen innostavampaa näinä oikean jytkyn aikoina.
Kotimaisissa merkeissä jatketaan, kun sivuille asettuu juuri kakkosalbuminsa julkaissut ex-äetsäläisyhtye Amendfoil. Bändissä on potentiaalia, jopa niin, että se sai toimittajan heltymään sangen ruusuisiin ylisanoihin. Eivät ole toki ihan turhia moiset.
Ylisanoja tipahtelee myös seuraavassa jutussamme, mutta tällä kertaa ne irtoavat haastateltavien suista. Ja kohteena on tietysti bändin oma levy. Kukas se nyt sitten tällaisia kehtaa? No ruotsalaiset tietysti, eli Hammerfall.
Länsinaapurissa pysytään, mutta itsekehu laimenee merkittävästi, kun jututettavana on In Flamesin solisti Anders Fridén. Vaikka joskus on väsyttänyt ja vastausautomaatti jäänyt pahasti low-asentoon, tällä kertaa irtoaa tarinaa.
Ei ollut muuten helppoa pyörittää hevimetallibändiä 1980-luvun Tshekkoslovakiassa. Tämä selviää, kun ääneen pääsee legendaarisen Root-yhtyeen pääjehu Jiří Valter. On meinaan lempinimensä Big Boss ihan ansaittu, monessakin mielessä
Moisiin saappaisiin on vielä matkaa kotimaiselle spiidipartiollamme Rangerillä, mutta eivätpä ole näidenkin ukkelien buutsit ihan vailla kannuksia. Kakkosalbumi on pian todellisuutta, ja voin kertoa tässä saman kuin haastattelumme ja pääarviomme: vauhti on hirmuinen.
Tunnelmametallisella kansiyhtyeellämme taas ei ole kiire yhtään minnekään. Swallow the Sunista tutun Juha Raivion ja kuluvana vuonna edesmenneen avovaimonsa Aleahin Trees of Eternity -yhtyeen debyytti sai juuri julkaisunsa, ja Raivio kertaa haastattelussa, mistä tässä syväntraagisen reunan omaavassa kiekossa – ja bändissä ylipäänsä – on kysymys. Eivät ole niitä hilpeimpiä juttuja nämä.
Pölkylle on tällä kertaa asettanut kaulansa juuri toisen musakirjansa julkaissut Kimmo Aroluoma, joka on nähnyt musiikkimaailman laaksot ja kukkulat niin lavalta, sen vierestä kuin takaakin. Salamyhkä-palstalla mehustellaan 1990-luvun alussa julkaistun Pungent Stenchin parissa, ja demojen paalupaikalla hardrockailee yhtye nimeltä Fire Action.
Vanhassa liitossa päästään jälleen Neuvostoliiton varjoihin, kun haastattelussa on yli 30-vuotisen uran tykitelleen puolalaisrykmentti Vaderin Piotr Wiwczarek. Kova ukko tämäkin.
Ja sittenpä ei olekaan jäljellä enää kuin Kuudes piiri, tuo ajankohtaisasioihin pureutuva päättöpalamme, jossa ruoditaan tällä kertaa, miten ihmeessä raskaat joululaulut ovat niin suosittuja.
Se siitä. Hyvää joulua ja silleen. We make January great again.