Nythän on niin, että Sytykkeitä-palstan ovat vallanneet tällä kertaa yhtyeet Nighon, Azarath, Kreyskull, Cataleptic ja Lubricant. Kimi Kärjen kolumnissa vieraillaan Amorphisin ja Swallow the Sunin mittavan Amerikan-kiertueen kulisseissa, ja Heavy Cooking Clubissa kokkailee Funeral for the Massesin rumpumies Niko.
Melkoinen kokki on Ayreon-projektinsa parissa jälleen melkoisen vallatonta sinfoniaa sekoitellut Arjen Lucassenkin. ”Ne sadat vaikuttajat, joita kannan aina mukanani, ovat yhä keskitetympiä”, hollantilaisveikko väittää. Uskoisikohan tuota.
Varsin keskitetyksi voisi väittää myös ruotsalaisen Vampire-yhtyeen vaikutearsenaalia, vaikka suurellisista rockoopperasta siirrytäänkin reteään death metaliin. Vampire-kakkoslevy on tosiasia, ja sitä ja monta muuta asiaa kommentoi bändin suomalaissukujuurinen kitaristi-biisintekijä Black String, tuttavallisemmin Joel Pälvärinne.
Life of Agonyn asioissa sitä vasta riittääkin kommentoitavaa. 1990-luvulla kuuluisimmat työnsä tehneen newyorkilaisbändin matkaan mahtuu kuoppaa ja mutkaa käsittämättömällä tavalla epäonnistuneista levyjulkaisuista solistinsa sukupuolenkorjaukseen, mutta täällä ollaan taas, paluulevy kourassa.
Life of Agony.
Yhden klassisista klassisimman hard rock -yhtyeen, brittiläisen Deep Purplen uusin albumi saattaa puolestaan olla sen viimeinen. Mutta vain saattaa, nimittäin yhtyeen rumpali Ian Paice tuntuu olevan sitä mieltä, että vaikka bändi reissaa todennäköisesti viimeisellä suurella maailmankiertueellaan, lopettamishommista kannattaa harvemmin toitottaa kurkku suorana. Kuuleeko KISS? Entä Scorpions? Ja keitä teitä nyt on.
Rockhaastatteluissa varoitellaan harvemmin punkkien (niiden inhojen ötököiden, ei keesipäiden) puremista ja niiden seurauksista. Mutta tässäpä olisi nyt sellainen tarina. Varoittelijana on Kobra & the Lotus -yhtyeen johtohahmo Kobra Paige, joka omaa aiheesta sangen riipaisevaa kokemusta.
Sami Lopakka meni kiertueelle, ja ahistus seurasi kuin hai laivaa. Yllättävää, eikö totta? Bändit vaihtuvat, vaan miksipä niitä perusasetuksiaan muuttaa. Tällä kertaa reissataan venäjänkielisen tuomion parissa, siis KYPCK-orkesterin riveissä, pitkin poikin Suurta ja Mahtavaa. Synkkää on mutta nauraakin saa, ja suoltaapa Lopakan sulkakynä herkkääkin tarinaa.
Lopakan Sami, tuo hilpeä matkamies.
Synkänhauska on henki myös pääjutussamme, jonka keskushahmoja ovat Ajattaran ja Barathrumin johtohahmot Pasi ”Ruoja” Koskinen ja Janne ”Demonos” Sova. Kaikenlaista sitä sattuu ja tapahtuu kun otetaan vaatteet pois ja aletaan puhua kuolemasta – josta kummallakin sankarilla on sanojensa mukaan ihan kirjaimellista kokemusta. Vaan enpä paljastakaan, mitä kaikkea kiikarissa näkyy, kun valot sammutetaan.
Black metaliin pohjaa tavallaan myös Pölkyllä-haastattelumme, jonka piinapenkissä turisee ruotsalainen, kansainvälistä mainetta ties kenen supertähden musiikkivideoilla ja kokopitkillä elokuvillakin niittänyt Jonas Åkerlund. Infernon haastatteluun mies sopii esimerkiksi seuraavista syistä: a) hän on tehnyt uuden Rammstein-konserttielokuvan, b) hän värkkää parhaillaan leffaa, joka pohjaa black metal -kirjaan Lords of Chaos ja c) hän tapasi olla Bathoryn jäsen.
Salamyhkässä paneudutaan traagisen auran omaavaan viimeiseen Woods of Ypres -albumiin, ja levyarvioiden paalulla patsastelee Life of Agony.
The Obsessed.
Vanha liitto -palstalla on haastattelussa todellinen klassikkoukko, nimittäin Scott ”Wino” Weinrich, joka kertaa meille paluun tehneen The Obsessed -yhtyeensä tarinan ja paljon muuta.
Kuudes Piiri -palstalla jututetaan Wintersun-yhtyeen pomoa Jari Mäenpäätä. Pohjimmaisena ajatuksena on kysyä: ”Miltä nyt tuntuu?” Keräsivät nimittäin tuossa melkoisen summan joukkorahoituksella.