Nimi on enne: kanadalaisen hullun neromme uutuustuote on tosiaankin melkoisen eeppinen töräys, ja tällä kertaa epiikasta saa nauttia sankan positiivisuuden pilvessä.
Vaikka levy hakee vaikutteensa laajalta skaalalta aina sokerisesta pehmopopista Queenin kautta ”äärimetallisiin” pamputuksiin, visio pysyy kasassa kautta linjan. Asiassa on vahvana apuna aiemminkin Townsendia autellut Anneke van Giersbergen, jonka (pääpetterin kanssa jaettu) lauluvastuu toimii suorastaan elimellisenä osana kokonaisuutta.
Vaikka musiikki menee suurista mitoista huolimatta D-asteikolla melko lailla suoraan, ihmeteltävääkin löytyy kotitarpeiksi. Townsend kun ei osaa aina mennä sinne minne ”pitäisi”. Paluusta nyt puhumattakaan.
Kuten kirjoitettua, levyn yleisilme on hyvin positiivinen ja sitä kuuntelemalla saa itsensä tahtomattaan hyvälle mielelle. Ei haittaa yhtään.
– riekin matti
Levy arvostellaan painetun lehden sivuilla myöhemmin.