Ruotsalaisia on aika hankala haastaa melokuolinkamppailuissa, mutta kotimainen MyGrain käy täysillä päälle svedujen omilla aseilla. Panoksista osa on siunattu suomalaisittain katkeralla äkkivääryydellä, mutta enemmänkin saisi kastaa.
MyGrainin kolmas on alusta loppuun sujuva, hyvin soitettu ja tuotettu levy, joka väläyttelee ajoittain genreensä kyllästyneellekin. Uskallusta voisi silti olla enemmänkin: kovin moni biiseistään turhauttaa ajattelemaan, että perhana kun tuossa olisikin tehty näin eikä noin. Potentiaalia on, ja joku voisi tehdä MyGrainille saman kuin Devin Townsend Soilworkille Natural Born Chaosin (2002) aikaan. Silloin ok-tason bändistä leivottiin jotain suurempaa.
Kuten vihjattua, Göteborg-perustainen melokuolema ei ole enää aikoihin ollut tämän kääpän juttu. Saattaa siis olla, että alan himoharrastaja saa tästä täyttymyksen jos toisenkin. Kotimaansa genrekärkeä bändi on joka tapauksessa.
– riekin matti
Levy arvioidaan 28.1.2011 ilmestyvässä Infernossa.