Teksti: Jaakko Silvast
Koetin keksiä tämän artikkelin aloittavaa aasinsiltaa kävellessäni pitkin ylikulkusiltaa Jyväskylän keskustasta Tanssisali Lutakon suuntaan. Mielessä painoi hetkeä aikaisemmin päättynyt jääkiekon SM-liigan JYP–Lukko-pronssipeli, jonka kotijoukkue nolosti ja lepsuillen hävisi. En haluaisi sanoa tätä aivan näin jyrkästi, mutta Lutakossa samana iltana tunnelmoineen Moonsorrow’n tuoreimman levyn titteli on hyvinkin omiaan kuvaamaan Jyväskylän lätkäylpeyden tämänkeväistä via dolorosaa – Varjoina kuljemme kuolleiden maassa.
Edellä mainittua assosiaatiota pitkin hyppäys Lutakkoon, missä oli jo alkutahdit lyöneen Draugnimin aloittaessa mukavasti metallipäitä. Bändihän soitti pakanapaahtoaan todella ansiokkaasti, ei tosin erityisen mieleenjäävästi. Helsinkiläisporukan paketti näyttää livenäkin olevan melkoisen eheä ja toimiva.
Rehellisesti sanoen odotin Lutakon täyttyvän ääriään myöten Moonsorrow-perjantaina, mutta näin ei käynyt. Vaan mitäpä tuosta, asialleen omistautunut hevarisakki otti sankarinsa vastaan lämmöllä ja kuuluvin taisteluhuudoin. Bändi vastasi järjestelemällä tunnelman kylmänhyytäväksi mutta silti nautinnolliseksi. Tälläkin kertaa Moonsorrow’n keikkatekemisessä päällimmäisiksi nousivat yhtyeen levyilleen loihtimat vahvat melodiat, joiden hienoutta joutuu levy levyltä ihmettelemään. Ja keikoilla ne ovat syy, jotka nostavat yhtyeen tekemisen sille omalle mielenkiintoiselle tasolleen.
Tällä kohtaa pitänee kehaista myös miksaajaa, joka loihti illalle melkoisen kirkkaan soundimaailman ja antoi varsinkin tärkeiden koskettimien juhlia ansaitun laajasti. Tällä keinoin ja koko bändin pistäessä parastaan musiikin jylhyyteen oli helppoa ja houkuttelevaa uppoutua täysin siemauksin. En muista vähään aikaan leijuneeni näin paljon musiikin mukana sellaisen bändin soittaessa, jonka musiikkia en ns. normipäivänä kuuntele.
Virnuilin ennen ja jälkeen keikan basisti-laulaja Ville Sorvalille, että kritiikki vedosta tulee olevaan viiltävän armotonta. Silti en voi kuin todeta, että olisi oikeasti uutinen, jos Kuumurhe vetäisi keikan soittoteknisesti nutulleen. Sellaista tuskin tulee tapahtumaan.