Suomen arvaamaton kesä soi lämpöään isolla kädellä, kun pahamaineinen perjantai 13. päivä oli kääntynyt illaksi. Ulkona paistoi aurinko, mutta Nosturin hämärässä meno oli synkkää.
Lämmittely
Kotimainen doom-trio Morbid Evils lämmitti harvassa seissyttä yleisöä illan pääaktia varten. Rotten Soundistakin tutun laulaja-kitaristi Keijo Niinimaan takuuvarmoissa örinöissä oli potkua, ja kahden kitaran taktiikka levitti tuhdin särömaton. Soundi oli kenties hieman tunkkainen, mutta niin voimallinen, että tuntui salin takaosaan saakka.
Kuolleiden kanssa
With the Deadin oli tarkoitus aloittaa yhdeksältä, ja tasan kello 21:00 se myös aloitti. Ilta kuolleiden kanssa starttasi eponyymin debyyttilevyn (2015) Living with the Dead -kappaleella. Oli alusta selvää, että tuomiopäivähän tästä(kin) perjantaista kehkeytyisi. Seuraavana päälle vyöryi Isolation bändin kakkoslevyltä Love from With the Dead. Pörinää tilattiin, ja pörinää saatiin. Kitaristi Tim Bagshaw’n riffikäsi veivasi ilmoille tylyä tuomiota, ja basisti Leo Smee sormeili instrumenttiaan vähäeleisen tyylikkäästi huopahattu päässään.
Lee Dorrian
Napalm Deathin entinen laulaja, Cathedralin perustaja, Rise Above -levy-yhtiön pyörittäjä… With the Dead -keulamies on todellinen metallilegenda, vaikkei sitä viittaa itse mieluusti kannakaan. Mies kokomustissaan ei yllyttänyt yleisöä pitkillä välispiikeillä, vaan doom jutteli puolestaan. Dorrianin lavaliikehdintä oli enimmälti kuin vedenalaista zombin kulkua. Tympeä ilme, laahustava askellus ja keitettynä spagettina roikkuvat kädet olivat illan aikana tuttu näky.
Moshausta ja dorrianmaista tanssahteluakin nähtiin. Etenkin biisit The Cross ja Crown of Burning Stars saivat liikettä niin Dorrianiin kuin yleisöönkin. Pienet svengihetket olivat kuitenkin harvassa, ja WtD-laulaja vaipui jälleen katatoniseen tilaan ja katosi kuolleiden valtakuntaan. Lavan hämyinen valaistus ja toisaalta kirkkaina takaa iskeneet valkoiset valot korostivat bändin toiseutta, kun usein muusikot näkyivät vain mustina silhuetteina.
Alex Thomas
Alex Thomas on kiinnostava rumpali. Hän kävi takomassa tanakat ja tyylikkään riisutut kompit Bolt Throwerin Mercenarylle (1998), ja jykevää on jälki myös With the Deadin viimeisimmällä. Thomas on kuitenkin paljon muutakin kuin metallirumpali. Hän on tehnyt töitä muun muassa sellaisten artistien kanssa kuin Badly Drawn Boy, Air, Bloc Party, John Cale sekä Bat for Lashes.
Olikin pieni pettymys, että With the Deadin vuoden 2018 livet takoo Darren Verni. Muun muassa Unearthly Trance -yhtyeestä tuttu mies veti kuitenkin lujalla otteella, eli siitä homma ei jäänyt kiinni.
Tunti
Hieman alle tunti setin aloituksesta Dorrian lähetti yleisölle lentosuukon ja katosi takahuoneen pimentoon. Muu bändi jäi lopettelemaan keikkaa kunnon matalataajuussurinan saattelemana. Kello oli hitusen vaille kymmenen, kun se oli niin sanotusti siinä. Harvalukuinen, mutta vannoutuneen innokas katsojajoukko vaati lisää. Olin varma, että vielä tärähtää. Eipä tärähtänyt. Verhoa kiinni ja taustamusat soimaan. Viimeistä tuomiota ei tullut.
Jäi hassu olo. Aluksi tuntui, etten ollut saanut tarpeeksi, mutta tarkemmin ajateltuna sain tarpeekseni. Krumeluureista riisuttu doom murisi kuten kuuluu, Dorrian huutolauloi tuskaansa, yleisöä ei kosiskeltu. Vähäeleisyys tasapainoili vakuuttavan ja haukotuttavan välimaastossa. Toisaalta murskaus oli täydellistä, toisaalta huomasin kaipaavani Cathedralista tuttuja värejä, syvyyksiä ja groovea. Ja tiedetään, ei pitäisi verrata, mutta…
Teksti: Tami Hintikka
Kuvat: Tuomas Mettänen
Morbid Evils
With the Dead
