”Taivaskaan ei ole rajana” – haastattelussa kotimainen riffijyrä Demonic Death Judge

Painostavan raskauden ja ilmavan rentouden välillä ilahduttavalla tavalla tasapainoileva Demonic Death Judge on tehnyt hyvää koko pörinämetalliskenelle. Nousujohteinen linja jatkuu bändin uudella albumilla.

Kuva: Päivi Luoma

Aloitetaanpa ihan perinteisellä kysymyksellä, eli millainen levy Seaweed on?

– Seaweedin tekeminen oli pitkä prosessi sekä ajallisesti että henkisesti. Levyllä kuuluu vuodenaikojen vaihtuminen, ja tunnelmissa käydään välillä syvissä vesissä ja kiivetään sitten Pikes Peak -vuoren rinnettä. Tarinoissa ollaan yhtä lailla Itämeren mutaisessa pohjassa kuin ralliauton ratissa, laulaja Jaakko Heinonen avaa.

– Soitannollisesti pääteemana on edelleen vahva särö ja raskaat riffit. Sekaan mahtuu kuitenkin myös hieman rennompaa rocksisältöä, joten sanoisin sen olevan suhteellisen monimuotoinen ja raskas albumi.

Kaksi edeltävää levyänne, The Descent ja Skygods, ilmestyivät vuoden välein, mutta nyt rakoa on viitisen vuotta. Miksi tauko venähti?

– Miehistönvaihdos hidastutti asioita. Teimme kuitenkin välissä splitin Coughdustin kanssa ja soitimme jonkin verran keikkoja. Levyä alettiin rakentaa hyvissä ajoin, ja äänityssessioihin siirryttiin, kun aika oli valmis. Emme asettaneet itsellemme turhia aikarajoja tai suunnitelleet julkaisuajankohtaa sen tarkemmin.

Yhtyeen jäsenistö koki merkittävän muutoksen vuonna 2013, kun alkuperäiset kielisoittajat Pasi ja Saku Hakuli siirtyivät sivuun ja tilalle otettiin muiden muassa Burweed-yhtyeessä vaikuttavat Eetu Lehtinen ja Toni Raukola.

Tuore levy on ensimmäinen kokopitkänne ”uuden” miehistön kanssa. Minkälaisia muutoksia uudet jätkät ovat tuoneet?

– Käytännön toiminnassa ei ole tapahtunut sen suurempia muutoksia, Eetu ja Toni olivat kuitenkin tuttuja miehiä minulle ja Laurille [Pikka, rummut] jo entuudestaan. Kyse on kokeneista juopottelijoista ja soittajista, joten asiat alkoivat luistaa heti ensimetreistä kuin Juha Miedon suksi. Uutta energiaa miehistönvaihdos kuitenkin toi, ja se varmasti kuuluu Seaweedillä.

Teillä on ollut vuosien varrella kasassa monenlaista bändiprojektia, tunnetuimpana tietysti Total Devastation. Mikä tekee juuri DDJ:stä panostamisen arvoisen?

– Tekeminen tämän bändin kanssa on tähänastisista projekteista ylivoimaisesti kiinnostavinta ja viihdyttävintä. Toisaalta jokaiseen projektiin on panostettu aina täysillä tai ei ollenkaan, minkä takia en itse vaikuta enää muissa hommissa. Tonilla ja Eetulla sen sijaan on laadukkaita bändejä työn alla koko ajan. Soittamisen ilosta näissä kuvioissa ollaan.

Mikäli miettii kahden viimeisimmän levynne nimiä, Skygods kävi hyvinkin korkealla ja Seaweed ruoppaa syvyyksissä. Päästäänkö seuraavalla kiekolla maanpinnalle?

– Niin, ja The Descent kävi jo maan alla tutkimusmatkalla… Jos jotain, niin lähdemme varmasti pidemmälle matkalle kuin koskaan aikaisemmin. Taivaskaan ei ole rajana.

Juttu on julkaistu Infernon numerossa 1/2017.