Neal Morsen elämän vanha testamentti noudattaa musiikista tuttuja sääntöjä. Oli veljen kanssa perustettu, raketin lailla progetaivaalle noussut kulttibändi Spock’s Beard. Oli jatkuvaa kiertueiden ja studioalbumien kierrettä. Oli Dream Theater-, The Flower Kings- ja Marillion-tähtien kanssa perustettu superkokoonpanojen superkokoonpano Transatlantic. Oli perhe. Oli lapsia.
Vuosituhannen taite kuitenkin muutti kaiken. Vuonna 2015 Morse muistelee noita aikoja paperilla täydelliseksi yhdistelmäksi rock- ja perhe-elämää, mutta varsinkin elon varjoisammat puolet jättivät jälkeensä sisäisen tyhjyyden.
Vuonna 2002 Morse pudotti todellisen pommin: hän ilmoitti lähes samaan hengenvetoon tulleensa uskoon ja jättävänsä sekä Spock’s Beardin että Transatlanticin toteuttaakseen Jumalan sanaa soolouran muodossa. Morse kertoo näiden aikojen olleen hyvin vaikeita, mutta voivansa seisoa päätöstensä takana.
– Jumala toimii salaperäisillä tavoilla, Morse huokaisee hymyä äänessään.
– Löydettyäni todellisen kutsumukseni jouduin tietenkin selittelemään päätöstäni monille. En voi kiistää, ettenkö olisi ajatellut muita liikaakin. Voinko todella jättää veljeni kanssa perustamani bändin? Ovatko päätökseni lopulta itsekkäitä? Miten tulemme toimeen jatkossa? Nämä olivat vain muutamia loputtomista kysymyksistä, joita tuumin joka päivä rukouksissani.
Uusi testamentti
Osa Neal Morsen ja tämän menneiden bändien kuulijakunnasta oli hyvinkin epäileväistä. Syystä. Moni arveli, ettei Spock’s Beard tule pärjäämään ilman Morsea, Transatlantic hajoaa omaan mahdottomuuteensa ja Morsen soololevyt vievät miehen pinnallisen kristillisen rockin tylsille poluille.
– Spock’s Beardin tulevaisuus mietitytti itseäni eniten, koska siinä ei ollut kyse vain minusta, vaan kokonaisesta joukosta ihmisiä, joille bändi oli todella tärkeä. Mukaan lukien oma veljeni. Jotenkin tiesin kuitenkin kaiken kääntyvän vielä parempaan päin, ja vaikka sekä minulta että muilta Spock’s Beardin kavereilta kesti aikansa päästä täysin omille jaloilleen, tein oikean ratkaisun.
– Transatlanticin tarina oli aika erilainen. En tiedä mitä odotin tapahtuvan. En itse vaatinut mitään. Kerroin uskoontulostani ja siitä, että aion keskittyä kristilliseen musiikkiin enkä näin ollen aio säveltää muuta. Muistan hyvin Mike Portnoyn sanat: ”Me perustimme bändin yhdessä, lopetamme bändin yhdessä ja jos jatkamme joskus, jatkamme yhdessä.”
Tämän lopullisen oloisen muutoksen jälkeen Spock’s Beard on julkaissut kuusi kokopitkää ja Neal Morsen soolotuotanto yltää laskentatavasta riippumatta yli pariinkymmeneen levyyn. Morse naurahtaa hyväntuulisesti todetessaan, kuinka kaikki on seurausta siitä samasta tienhaarasta, joka johti hänet Jumalan osoittamalle tielle.
– Voin sanoa, että pelkästään tänä vuonna The Neal Morse Bandin kanssa julkaisemani The Grand Experiment ja Spock’s Beardin pian ilmestyvä The Oblivion Particle ovat niin uskomattomia levyjä, että jo ne ovat vaikeimpien aikojen arvoisia. Niitä ei olisi syntynyt ilman tätä kaikkea. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa”, sanotaan, ja tässä tapauksessa se pitää hyvin paikkansa, Morse hymyilee.
Lopulta myös Transatlanticin paluu vuonna 2009 tapahtui täsmälleen siten kuin Mike Portnoy oli ennustanut. Avain reunioniin liittyi voimakkaasti Neal Morseen: hän oli pitänyt vuosien ajan tehtävänään ainoastaan kristillisen sanoman levittämisen, mutta kertoo saaneensa lopulta korkeammalta taholta siunauksen työskennellä muunkinlaisen musiikin parissa.
– Minun oli sovitettava elämäni ja tekoni, ennen kuin saatoin edes harkita luovani musiikkia sen kaiken ohella. Se vaati vuosia itsetutkiskelua, Jumalan sanoman levittämistä ja monenlaista lähetystyötä. Kun aika oli kypsä, koin Transatlanticin olevan jälleen ajankohtainen osa elämääni.
– Olin tietenkin työskennellyt jo vuosia Mike Portnoyn ja Roine Stoiltin kanssa siellä täällä, joten ei tilanne ollut kovin erikoinen, Morse lisää. – Siinä välissä kului kuusi tai seitsemän vuotta, mutta kun palasimme soittamaan yhdessä, olimme jälleen elämänmyönteistä sanomaa levittävän hurmoksellisen musiikin ytimessä. Voin sanoa olevani äärimmäisen tyytyväinen kaikkeen siihen musiikkiin, jota olemme saaneet tehdä vuosia Jumalan siunauksella.
Suuri seikkailu
Aiemmin tänä vuonna julkaistu The Grand Experiment on ainutlaatuinen julkaisu jopa Neal Morsen kymmenien levyjen joukossa. Mies kertoo albumin syntyneen huimissa olosuhteissa.
– En voi vieläkään uskoa, että työstimme levyn ilman sen kummempaa etukäteissäveltämistä ja vieläpä aidommin bändinä kuin kenties koko urani aikana missään kokoonpanossa! Me vain marssimme studioon ja… hetkeä myöhemmin olimme äänittäneet 50-minuuttisen albumin kenties parasta musiikkia, jota olen koskaan julkaissut. Ei liiallista hiomista, ei stressaamista, ei liiallista täydellisyyteen pyrkimistä. Vain improvisoitua rakkautta musiikkiin, Morse ylistää.
Hetken hengähdettyään mies kiirehtii kehumaan bändikavereitaan, joista erityisesti Randy George, Eric Gillette ja Bill Hubauer saivat Morsen lisäämään levynkanteen ensimmäistä kertaa liitteen ”Band”. Koko bändiviisikko sävelsi levylle yhdessä ja sai huomaamattaan tapoihinsa piintyneen Nealin päästämään irti kaavoistaan.
– Olen yleensä halunnut olla täydellisen valmis musiikkini kanssa studioon mennessä. Tietenkin mukana on aina pientä elävyyttä, mutta periaatteessa studioon on menty vain äänittämään jo valmis musiikki. Yleensä olen itse vieläpä ollut se kaveri, joka on säveltänyt kaiken yksin. Tämä on ollut sääntö jo vuosia… tai vuosikymmeniä! The Grand Experiment on niin hyvä albumi kuin on tämän bändin takia ja kaikkein vähiten itseni ansiosta!
Kaksi vuotta sitten Morse nähtiin ensimmäistä kertaa keikalla Suomessa Keuruun Iso soitto -tapahtumassa. Haastatteluhetkellä, menneen heinäkuun lopulla, Neal oli juuri valmistautumassa paluuseen tälle festarille, jota hän sanoo pitävänsä ainutlaatuisena tapahtumana jopa koko maailman mittapuulla.
– Se tapahtuma on järjestetty niin suurella rakkaudella ja myönteisellä ilmapiirillä, että se on kuin meitä varten tehty, Morse innostuu.
– Meillähän on myös oma festarimme, Morsefest, joka järjestetään pian uudelleen, ja se on totta kai jotain aivan ainutlaatuista, kuten tulette tulevilla livejulkaisuilla näkemään, mutta nämä Keuruun tapahtumat… Voin sanoa, etten ole varmaan eläessäni tuntenut itseäni niin tervetulleeksi kuin pari vuotta sitten. Toivottavasti tätä lukevat voivat juuri nyt muistella upeaa keikkaa, sillä tulen tekemään kaikkeni tarjotakseni teille ainutlaatuisen elämyksen!
Aidosti vaatimaton
Neal Morse ei juuri suostu ottamaan kunniaa aikaansaannoksistaan, vaan kääntää toistuvasti huomion uskoaan kohti. Usko onkin ilmiselvä siemen uskomattomalle musiikille, mutta se on ollut myös koetuksella, varsinkin musiikkielämän ulkopuolella. Ilmiselvin esimerkki on Morsen tyttären taistelu hengestään reilu kymmenen vuotta sitten.
– Kun sain kuulla, että tyttärelläni on reikä sydämessä ja se vaatii äärimmäisen vaarallisen avosydänleikkauksen, koin pahempia kauhunhetkiä kuin koskaan aiemmin tai sittemmin elämässäni. Tällaiset kokemukset saavat miettimään elämää monelta kannalta. Rukoiltuani Jumalaa loputtomia määriä tyttäreni parantui kuin ihmeen kaupalla ilman leikkausta. Eikä edes vain ”kuin ihmeen kaupalla”. Se oli ihme. Jumalan ihme. Se muutti elämäni.
Missä tahansa Neal Morsen näkeekin, olipa kyse haastatteluista tai konserteista, mies vaikuttaa olevan aina yhtä hymyä ja löytävän asiasta kuin asiasta myönteisiä puolia. Mutta mikä saa hänet hermostumaan? Vai onko sellaisia asioita lainkaan?
– On tietenkin! Osaan olla todella äkkipikainen ja pikkumainen, Morse hymähtää naurunremakan kera.
– Vaimoni osaisi varmasti kertoa tuhansia esimerkkejä tästä, mutta tänäänkin Tukholmassa yritin löytää sekavalta keikkaklubilta backstageä, enkä saanut oikein minkäänlaisia ohjeita. Kun löysin sen, takahuone oli aivan hirvittävässä kunnossa ja huomasin suuttuneeni ihan liikaa ihmisille, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Olen onneksi oppinut vähän ulos näistä tavoista.
– Suuremmassa mittakaavassa maailma on täynnä sellaista epäoikeudenmukaisuutta, uskonsotia ja hirviömäisyyttä lähimmäisiämme kohtaan, että voisin kirjoittaa aiheesta monta kirjaa, kuten varmasti kuka tahansa meistä. Ehkä siksi yritän kantaa oman korteni kekoon Jumalan neuvosta, parantaa maailmaa ja lähimmäisteni elämää. Kehotan teitä kaikkia toimimaan samoin, Neal päättää hänelle epätavallisen vakavalla äänensävyllä.
Juttu on julkaistu Infernon numerossa 7/2015.