Lux Inferis – ”the light of those down below, the otherworld, the dead” tai vaikkapa ”sisäinen palo”. Nimi kuvastaa sitä, kuinka opetuksen, viisauden tai kasvun liekki löytyy syvältä pimeästä, jokaisen itsensä sisältä. Sitä on ruokittava ja koulittava uhrauksia säästämättä, jotta se leimahtaa täyteen roihuunsa!
Musiikilliselta kantilta levy on jälleen kasvuprosessi aikaisemmasta (II: Exalted Spectres, 2011). Koko bändi vastasi täydellisesti siihen huutoon, jota tämä levy itselleen vaati. Kaikkine uhrauksineen prosessi oli hyvin uuvututtava, mutta antoisa. Maalliselta kantilta katsottuna, aiemmista levyistä poiketen ”suurimmat” soittovirheet ovat saaneet jäädä. Aikaisemmilla levyillä saattoi olla montaakin kaikua ja delayta päällekkäin, mutta nyt lauluja ei ole efektoitu juuri ollenkaan. Kappaleet vaativat lisää kitaraleadeja sooloja ja rumputuli vain monipuolistui ja tiukentui. Luultavaa on, että tältä levyltä nousee enemmän biisejä keikkasettiin kuin edelliseltä.
Angel Graves
Alakerran porukka on kyllästynyt saarnamiesten lätinöihin ja muuhun itkupillien ulinaan. Kanavat rankaisulle löytyvät vaivatta, ja on aika johdattaa ihmisen pojat tuskien kautta tuskaiselle tiedon polulle.
Aiemmista täyspitkistä poiketen levy käy heti asiaan ilman introbiisiä. Kappale sisältää kitarasoolon jossa on pieniä kunnianosoituksia John Christille ja Eddie Clarkelle. Kappale yhdistää mielenkiintoisella tavalla ”rokkaavampaa” sooloilua black metal -biisiin, mutta yhtä kaikki tulos on infernaalinen.
Down for Grim Lord
Koskapa ensimmäinen opetus ei mennyt kaikille jakeluun, nyt annetaan kovempi kuuri liekkiruoskaa. Itku ja hammastenkiristys on turhaa, haarniska on puettu ja henki ladattu. Nyt katsotaan kuinka pyhää se pyhä on!
Ensimmäinen näytebiisi levyltä, joka oikeastaan pitäisi kuunnella Angel Gravesin kanssa putkeen, jotta se aukenisi kokonaisuudessaan. Levyn nopeinta antia; plekut sulavat ja veri roiskuu tikkujen lentäessä rumpukapuloista. Lopussa pientä black metal- motörheadointia yhdistettynä SI:lle tyypilliseen kitaraleadiin. Tämä biisi ei rankaise, se ottaa kaiken.
Scars for Scarred Ones
Henkiset käärinliinat on revitty silmiltä ja sekä hengenpolku että sielukin alkavat olla ruvella. Entinen siunattu haluaa vapautua kahleistaan ja on valmis uimaan vaikka henkisessä tulimeressä päästäkseen salatun tiedon lähteille.
Tätä tuli pyöriteltyä pidemmän aikaa kirjoitusvaiheessa. Alkupuolen yhdestä riffistä jotkut voivat löytää tuttuja tahteja, jotka voi ottaa tribuuttina tai vittuiluna, kumpikin käy. Biisissä on maukas tauko, ehtii ottaa vaikka kaljan jos jano yllättää. Toiset voivat käydä vaihtamassa housut. Todella kova kuoro ja lopussa kovinta rumpalointia ikinä! Tämä oli näytebiisiehdokkaana.
For Sins of the Pigs
Kuolisitko sinä myös sen kaikkein vittumaisimman naapurisi syntien tähden? En minäkään, mutta kerrotaan, että joku ihan oikeasti oli niin fiksu. Kiva. Total support. Pohdinnan arvoista toisaalta on, oliko kyseessä ns. ihan vapaaehtoinen osallistuminen vai mahtoiko takana olla jotakin muuta. Ehkäpä joku uhmamielisempi voisi olla sitä mieltä, että pitäkää, perkele, lampaanne, vihreät niittynne ja pelastuksenne.
A-puolen viimeinen biisi joka edustaa SI:n räimepuolen vastakohtaa. Liikutaan hyvin syvissä maisemissa joista kaikki eivät pääse koskaan takaisin. Välillä käydään pinnalla, korkeissa taivaissa, ja taas upotaan. Lopussa vahvimpia kuitenkin odottaa se, mitä kukin hakee, joka loppujen lopuksi ei ehkä olekaan kaikille ihan sitä mitä on toivonut. Chorus-pedaalina on käytetty jostain Barathrumin ja/tai Gloomy Grimin kaatopaikalta hankittua pedaalia, joka ei kestänyt nauhoituksia pidemmälle.
Through Punishing Gates
Hiljalleen alkavat kovapäisimmätkin määkijät tarjoamaan virsikirjalle spittaria ja synkän opettajan läsnäolo vahvistuu. Rankaisu alkaa tuntua palkinnolta, syntiä suorastaan kerjätään ja usko on enää vain muisto kauhuissaan kouristelevien lammaslaumojen viimeisissä henkäyksissä.
Biisi, josta joku julisti demon kuullessaan, että ette te voi tällästä julkaista, koska se ei kuulosta yhtään SI:ltä! Ja vitut! Biisi on omalta osaltaan tasan niin SI:tä kuin kaikki muutkin julkaisemamme biisit! Alun rullaava meno katkaistaan puolessa välissä kuin nyrkillä vastapalloon. Tempon- ja rytminvaihdos sysää kuulijan syvälle helvettiin, josta noustaan hulluuden partaalla heiluvan kitarasoolon myötä. Sopii täydellisesti B-puolen aloittajaksi. Pickslideen on käytetty puukkoa.
Behead the Infants of God
Tapahtui kerran taivaissa: ”Pyhän kiihkon vallassa laittoivat he pienet saastaiset kullinnuput ojennukseen reippaasti ja roiskeita kaihtamatta. Verta ja räkää! Syyttäkää väärästä tiestä vanhempianne, niitä saastaisia, kiimaisia, tekopyhiä nisäkkäitä jumalan kämmeneltä.”
Kappale, joka oli tarkoitus nauhoittaa uudelleen jo aikaisemmille täyspitkille. Alkuperäinen versiohan löytyy World in Ashes -7″:n B-puolelta, ja sinnehän se hautautui. Biisi on ollut livenä useasti ihmetykseen kohteena, että miltä levyltä tuo biisi oikein on, tai että kenen cover se on, kun on niin hyvä biisi, heh! Eittämättä levyn ”menevämpää osastoa” joka saa nyt uuden mahdollisuutensa.
Regain the Dormant Realm
Silmät ovat auenneet näkemään ulkokultaisen tuolle puolen. On aika nousta tietoisena sisimmässään uinuvasta voimasta ja ottaa pallit takaisin niiltä joille ne eivät kuulu. Ja pitää ne.
Alun deliriumvaiheen jälkeen biisi ottaa muotoaan ja selkeytyy loppua kohti. Biisirakenteeltaan mielenkiintoinen ja eteenpäin menevä biisi, ei turhia toisteluja ja kuitenkin pysyy mallikkaasti kasassa, loppuaan kohti kasvaen. Hyvin maalaileva ja majesteettisen voitokas loppu.
His Gift Embodied
Sielu palaa, nauretaan sille. Taivas itkee, nauretaan sillekin. Ekumeenisen hapatuksen ikeestä vapautunut heikompi aines ja muut latvarosot flippaavat sielulliseen vapauteensa ja hakevat uutta alistajaa. Sehän sopii meille tietysti kuin sarvi enkelin silmään.
Biisin loppuosioon siirtymisvaiheessa kuullaan harvinainen ja väkevä bassosoolo Tooloudilta.
Deliverance from Unknown
Otsikko kertoo kaiken tarvittavan. Instrumentaali, jonka synty on edelleen täysin pimennossa. On suositeltavaa kuunnella vanhanliiton luureilla, jotta biisi aukeaa kokonaan.