Nightwish vaihtoi viime vuonna jo toisen kerran laulajaansa. Tällä hetkellä yhtye on eräänlaisessa välitilassa, mutta tulevaisuutta koskevien päätösten suhteen ei haluta pitää kiirettä. Lue kesän festarinumerossamme julkaistu juttu kokonaisuudessaan!
Teksti: Toni Keränen Kuvat: Heidi ja Markus Paajala
Vuonna 1996 perustettu Nightwish on urallaan jälleen kerran erikoisessa tilanteessa. Vuonna 2005 yhtyeestä erotetun Tarja Turusen korvaaja Anette Olzon sai lähtöpassit viime vuonna. Käynnissä olevan Imaginaerum-kiertueen keikat on Olzonin lähdön jälkeen hoitanut vuonna 2009 hajonneesta After Forever -yhtyeestä tuttu Floor Jansen, mutta hänen asemaansa vakituisena laulajana ei ole kuitenkaan varmistettu.
Muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa toden teolla viime syyskuun lopussa Imaginaerum-kiertueen USA:n-osuuden aikana, kun yhtye tiedotti, että Olzon on sairaalahoidossa. Perjantaina 28. syyskuuta tehdyn Denverin-keikan lauluosuudet hoidettiin lämmittelybändi Kamelotin taustalaulajien Elize Rydin (Amaranthe) ja Alissa White-Gluzin (The Agonist) avulla, mutta jo seuraavana päivänä Olzon oli palannut takaisin ja lauloi Salt Lake Cityn -keikalla.
Yhtye kertoi kaiken olevan kunnossa, mutta hyvin nopeasti mediaan alkoi ilmestyä Olzonin lausuntoja siitä, kuinka pettynyt hän oli päätöksestä korvata hänet yhdellä keikalla. Lokakuun ensimmäinen päivä ilmestyikin virallinen tiedote, jossa kerrottiin Olzonin erosta Nightwishistä. Kuuleman mukaan oli käynyt selväksi, että yhtyeen ja laulajan tavoitteet olivat erilaiset ja teiden eroaminen oli yhteinen päätös. Asiasta ei ole kerrottu myöhemminkään juuri tätä enempää.
Jo samana päivänä 1. lokakuuta Seattlen Showbox SoDo -konserttihallin lavalla Nightwishin laulajana nähtiin pitkänhuiskea hollantilainen amatsoni Floor Jansen. Mitä kaikkea syys–lokakuun vaihteessa 2012 siis tapahtuikaan?
– Ensinnäkin, kaikki tapahtui hyvin lyhyessä ajassa. Yhtye otti minuun yhteyttä vain muutaman päivän varoitusajalla. Anetten kanssa oli ongelmia ja yhtye kysyi, olisinko minä mahdollisesti käytettävissä, Floor kertoo Helsingissä toukokuun puolivälissä 2013.
– Aluksi olin totta kai sokissa. Voisinko hoitaa hommaa niin lyhyellä valmistautumisella? Olisiko minusta ylipäänsä kaikkeen siihen? Vähitellen päätös liittymisestä alkoi kuitenkin vahvistua.
Nightwish lähetti Floorille listan kappaleista, jotka laulajan tulisi ottaa nopeassa ajassa haltuun.
– Tunsin vanhempien kappaleiden sanoituksia ja rakenteita. Kaikki viimeisimmän Imaginaerum-levyn kappaleet olivat kuitenkin täysin tuntemattomia minulle. Ja niitä oli tietenkin setissä paljon, kun kyse oli levyä promotoivasta kiertueesta. Kokonaisuudessaan minun piti opetella noin sata minuuttia kestävä setti, jossa oli hyvin haastavia juttuja.
– Muutamaa päivää myöhemmin, Denverin keikkapäivänä, yhtye otti jälleen yhteyttä ja kertoi, että Anetten lähtö on täysin varmaa ja minua pyydettiin lentämään heti USA:han, Floor muistelee.
– Siinä minä siis olin, istuin lentokoneessa ja harjoittelin kappaleita laulamalla hiljaa niiden mukana. Istuin kahden ihmisen välissä ja treenasin tuntikausia, kunnes en enää jaksanut enempää. Aloin jutella vieressä istuneen hollantilaisen miehen kanssa ja pyysin anteeksi häiriötä. Tilanne oli aika kummallinen, kuin kahden maailman kohtaaminen. Myöhemmin tämä mies etsi minut sosiaalisen median välityksellä ja onnitteli siitä, että kaikki oli lopulta mennyt parhain päin.
Suoraan tulikokeeseen
Floor saapui Salt Lake Cityyn lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, muutama tunti sen jälkeen, kun Olzon oli laulanut viimeisen keikkansa Nightwishin riveissä.
– Saavuin kello yksi yöllä ja minut noudettiin hotellille. Tilanne oli kummallinen. Olimme Anetten kanssa samassa hotellissa, mutta tilanne huomioon ottaen ei ollut viisasta, että olisimme tavanneet.
– En saanut sinä yönä yhtään unta, olin aivan hermoraunio. Yhtyeen jäsenet olivat totta kai myös äärimmäisen stressaantuneita, joten jännite seuraavan päivän bussimatkalla Salt Lakesta Seattleen oli valtava. Se antoi kuitenkin minulle hieman aikaa sopeutua tilanteeseen.
Maanantaina 1. lokakuuta yhtyeellä oli soundcheck Seattlessa. Samalla se oli ensimmäinen ja ainoa yhteinen harjoitus uudelle kokoonpanolle.
– Soitimme setin läpi kokonaisuudessaan. Minulla oli ollut valmiiksi flunssa kotoa lähtiessäni ja siihen lisättiin vielä univaje ja jetlag. Ääneni oli puolittain poissa, saatoin kyllä laulaa, mutta en kaikella mahdollisella voimalla. Kävi kuitenkin selväksi, että pystyn hoitamaan keikan ja koko loppukiertueen. Illan keikan jälkeen tunnelma oli aivan uskomaton, me teimme sen!
– Tunteeni noiden muutamien ensipäivien aikana oli sekoitus kauhua ja innostusta. Tällaista tapahtuu vain kerran elämässä, joten siihen oli tartuttava. Jos todella uskot johonkin, voit tehdä uskomattomia asioita. Ihminen ei itsekään aina tiedä, mihin pystyy.
– Minulle antoi myös lisävoimaa se tieto, että kaikista maailman ihmisistä yhtye oli valinnut juuri minut tehtävään. On uskomaton kunnia saada lentää toiselta puolen maailmaa tekemään jotain tuollaista. En halunnut pettää sellaista luottamusta.
Aiemmin mainitussa tiedotteessa Nightwish antoi ymmärtää, että Jansen hoitaisi kaikki loput Imaginaerum-kiertueen esiintymiset. Ihan näin selviä asiat eivät vielä tuolloin kuitenkaan olleet.
– Alussa mikään ei ollut varmaa. Ainoa asia, mikä tiedettiin oli se, että homma ei toiminut Anetten kanssa ja tilalle tarvittiin joku muu. Olisihan voinut käydä niin, että yhteistyö minunkaan kanssani ei olisi toiminut. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt ja sovimme, että hoidan koko loppukiertueen.
On myös liikkunut huhuja, että Jansenia olisi harkittu Nightwishiin jo edellisellä kerralla, kun laulajaa vaihdettiin. Kysyttiinkö häntä siis yhtyeeseen jo vuonna 2006–07?
– Ei, enkä tiedä, harkittiinko minua edes. Olen kyllä tuntenut bändiä ja sen lähipiiriä jo noin kymmenen vuoden ajan. Tarjan lähdettyä olin kuitenkin After Foreverissä ja kaikki toimi vielä oikein hyvin. Emme olleet yhtä isoja kuin Nightwish, mutta suosiomme oli kasvussa.
– Olen kuullut itsekin huhuja siitä, että minuakin kysyttiin tuolloin yhtyeeseen tai että olisin hakenut mukaan, mutta tuollaista nyt juoruillaan aina. Olin luomassa omaa uraani enkä edes itse harkinnut muuta. Olin liittynyt After Foreveriin 17-vuotiaana ja se oli silloin minun juttuni.
– Toki minulla on nytkin oma bändi, ReVamp, mutta sen tilanne on erilainen. Yhtye on vielä varsin uusi juttu, eikä se ole yhtä suosittu kuin After Forever aikoinaan.
Riskit kuuluvat elämään
Ulkopuolelta katsottuna Nightwishin ja Jansenin tilanne on tällä hetkellä omituinen. Lehden ilmestyessä yhtye on soittanut neljä keikkaa Japanissa ja yhden Sveitsissä sekä ollut Sauna Open Airin pääesiintyjä. Loppukesän festivaalivetojen jälkeen kaikki on kuitenkin avointa. Voiko tosiaankin olla niin, että kansainvälisesti menestynyt yhtye ei tiedä tarkkoja suunnitelmiaan kuin parin kuukauden päähän?
– Virallinen totuus on se, että korvasin Anetten ja pestini kestää elokuulle asti. Mistään muusta ei ole vielä sovittu.
Etkä sinä itsekään ihan oikeasti tiedä mitään sen jälkeisestä tilanteesta?
– En. Tulevaisuus on avoin.
Eikö ole melkoinen riski sitoutua projektiin, jonka jatkosta ei ole mitään tietoa?
– Onhan se, mutta kuka muukaan tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tajuan kyllä, että monikaan ei ymmärrä Nightwishin nykyistä järjestelyä. Minusta on kuitenkin hyvä, että nyt on rauhoituttu ja kaikki ovat voineet käsitellä tunnetasolla sen, mitä on tapahtunut. Osapuolet ovat voineet miettiä, mitä menneistä voidaan oppia, ettei sama tapahtuisi enää uudelleen.
– Totta kai jokainen haluaisi tietää tarkasti, mitä elämässä tapahtuu, mutta se ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Varsinkin tunnetasolla on tärkeää ja viisasta, että keskitymme nyt vain tulevien keikkojen hoitamiseen. Päätökset jatkosta tulevat myöhemmin.
– Nautin nyt joka sekunnista ja elän päivä kerrallaan. Olemme mahtava tiimi ja homma toimii. Minulla on kuitenkin myös oma bändini ja Nightwishin alkuvuoden kolmen kuukauden tauolla olimme studiossa tekemässä toista ReVamp-levyä. Voin siis keskittyä myös muihin hommiin, eikä minun tarvitse odottaa pelkästään sitä, mitä Nightwish tulee seuraavaksi tekemään.
– Tätä voi ajatella vaikkapa kokeiluvaiheena. On aivan mahdollista, että elokuussa toteamme, että oli hauskaa, mutta eipä tehdä tätä koskaan enää uudelleen. Toki se on äärimmäisen epätodennäköistä, koska asiat sujuvat hyvin, mutta silti se on mahdollista.
Onko Jansen siis onnellinen nykyisessä tilanteessa?
– Kuten sanoin, tämä on äärimmäinen kunniatehtävä. Henki on positiivinen ja tämä kaikki on erinomainen lähtötilanne, jos päätämme jatkaa yhteistyötä vielä tulevaisuudessa, Jansen diplomatisoi.
Dramaattisuus vetoaa
Jansen kertoo, että olisi valmis laulamaan mitä tahansa Nightwishin kappaleita lavalla. Varsinaisia suosikkejakin häneltä silti löytyy.
– Moni fani tietää jo tässä vaiheessa, että yksi suurimmista suosikeistani on Ghost Love Score. Sitä on jopa alettu nimittää leikkisästi Ghost Love Flooriksi, mikä on mielestäni todella söpöä. Rakastan kappaleen maagista tunnelmaa.
– Pidän etenkin raskaimmista ja dramaattisimmista kappaleista. Planet Hell on esimerkiksi hienoa vetää lavalla. Lisäksi laulaminen Marcon (Hietala, basisti ja Nightwishin toinen laulaja) kanssa siinä kappaleessa on mahtavaa.
YouTubesta nähtävien livepätkien perusteella vaikuttaakin, että Jansenin ja Hietalan välinen kemia toimii hienosti.
– Kyllä! Meillä on hieman samanlainen ote, varsinkin rokkaavimmissa kohdissa. Nightwishissä pystyn käyttämään sitä puolta äänestäni aiempaa enemmän.
Jansenin tyylistä on sanottu, että se on kuin sekoitus edellisiä laulajia. Hänellä on Turusen oopperamainen ääni mutta samalla kyky laulaa Olzonille ominaisia popsävyisempää materiaalia.
– Ehkä näinkin, mutta yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että vertailussa ei ole kovinkaan paljon järkeä. Jokaisella laulajalla on oma soundinsa. Toki minulla on yhteisiä piirteitä sekä Tarjan että Anetten kanssa, mutta siltikään se ei kata kaikkea sitä, mihin pystyn äänelläni.
– Olen tehnyt omaa juttuani After Foreverin ensimmäisestä levystä lähtien. Ihmiset analysoivat minun ja aiempien laulajien välisiä eroja, erityisesti verkkokeskusteluissa, mutta minusta se on pelkkää ajan ja energian haaskausta.
– En halua laulaa Nightwishin materiaalia yksi yhteen levytettyjen versioiden mukaisesti. Haluan tuoda mukaan jotain omaani ja käytän luonnollista ääntäni. En imitoi tai kopioi aiempia juttuja.
– Tiedän, että esimerkiksi Anettella oli vaikeuksia sen kanssa, että fanit vertasivat häntä Tarjaan ja vaativat Tarjaa takaisin. Nyt sama homma tapahtuu uudelleen minulle. Aluksi olin aivan liian kiireinen edes miettimään asiaa, mutta en ole myöhemminkään uhrannut asialle paljonkaan ajatuksia. Toisaalta suurin osa faneista on ottanut minut todella hyvin vastaan ja ihmiset tuntuvat pitävän minun rock- ja metallivaikutteisesta äänestäni.
Luvassa örinää
Palatkaamme Jansenin toiseen bändiin ReVampiin. Yhtye perustettiin vuonna 2009, kun After Forever oli aiemmin samana vuonna päätetty hajottaa lopullisesti. Seuraavana vuonna ilmestyi yhtyeen nimeä kantava debyytti.
– ReVampin toisen levyn valmistuminen on kestänyt kauan. Uuden materiaalin tekeminen aloitettiin jo ensimmäisen levyn ilmestyttyä, mutta sitten minä sairastuin (vuonna 2011 Jansenin kerrottiin kärsivän burnoutista, toim. huom.). Lopulta olin ulkona kuvioista yli vuoden, Jansen kertoo.
Joost van den Broek, ReVampin kosketinsoittaja ja Jansenin bändikaveri jo After Foreveristä, piti kuitenkin projektia elossa ja materiaalia syntyi yhdessä muiden jäsenten kanssa.
– Lopulta aloin vähitellen palata takaisin ReVampiin, mutta sitten Nightwishistä otettiin yhteyttä. Sovimme, että bändi jatkaa kappaleiden työstämistä. Nightwish-velvoitteiden aikana muu bändi nauhoitti omat osuutensa. Kun palasin kiertueelta, ryhdyin nauhoittamaan lauluja.
– Olen onnellinen, ettei projektia kiirehditty, sillä nyt kappaleet on hiottu täysin valmiiksi. Minulla oli täysi luottamus Joostiin ja kumppaneihin. Kun ryhdyin nauhoittamaan lauluosuuksiani, tajusin että albumista tulisi todella hyvä.
– Halusimme tehdä modernin kuuloisen levyn. Minusta vakiintunut termi ”female fronted metal” on hieman kummallinen, mutta yhtä kaikki, halusimme tehdä jotain, mitä kyseisessä genressä ei ole aiemmin tehty. Halusimme tuoda mukaan jotain tuoretta ja vähän raskaampaa.
– Levy on raskainta musiikkia mitä olen koskaan tehnyt. Opettelin esimerkiksi örisemään kunnolla. Se kuulostaa todella hyvältä, vaikka itse sanonkin. Oli mahtavaa ja yllättävääkin huomata, että osaan tehdä sitä.
– Kävin jo muutama vuosi sitten muutamalla tunnilla, jossa opettelin death metal -örinän tuottamista. Nyt panin opit kunnolla käytäntöön ja todella ymmärsin, kuinka se tapahtuu. On haastavaa saada se toimimaan myös lavaolosuhteissa. Äitinikin kysyi levyä kuunnellessaan, että kuka tuossa kohdin oikein laulaa. Oli mukavaa sanoa, että minähän se siinä, Jansen nauraa.
– Levy on valmis ja Nuclear Blast julkaisee sen syyskuussa Euroopassa. Suunnitteilla on myös todella mielenkiintoisia kiertuejuttuja, joista kerrotaan tarkemmin myöhemmin. Oli hienoa, että levy toteutui ja saimme aikataulut sopimaan. Nyt voin lähteä tekemään Nightwish-keikkoja huojentunein mielin.
Monien projektien nainen
Jansenin ääntä on kuultu myös muun muassa hänen maanmiehensä Arjen Anthony Lucassenin projekteissa Ayreon ja Star One.
– Star Onesta minulla on todella lämpimiä muistoja. Varsinkin ensimmäisen Space Metal -levyn (2002) jälkeinen kiertue oli mahtava. Saman projektin yhteydessä tutustuin myös Joonsiin sekä nykyisin Adrenaline Mobissa laulavaan Russell Alleniin. Olen häneen yhteydessä vieläkin.
– Moni muukin ystävyys alkoi Space Metal -kiertueella. Lisäksi siskoni Irene oli mukana kiertueella, joten kaiken kaikkiaan kyseessä oli merkittävä ja hauska vaihe uraani. Kaikki mukana olleet toivoivat sen jälkeen, että tekisimme jotain vastaavaa myöhemminkin.
Lisäksi Jansen lauloi toisen heavy metal -neron, Devin Townsendin vuoden 2011 Deconstruction-levyllä, kappaleessa Pandemic.
– Se oli huvittava juttu. Devin oli ollut studiossa nauhoittamassa kuoro-osuuksia ja huomannut sen vaativan myös soolo-osuuksia. Hän oli kokeillut juttua erään kuorossa mukana olleen sopraanon kanssa, mutta homma ei ollut toiminut.
– Levy-yhtiöstä oli ehdotettu minua. Devin ei tiennyt minusta juuri mitään, mutta otti kuitenkin yhteyttä. Hän kysyi, onko minulla kotistudiota ja voisinko tehdä laulut vielä saman päivän aikana. Minulla oli varsin yksinkertainen laitteisto, mutta homma onnistui.
– En siis tavannut Deviniä ollenkaan tuolloin, mutta myöhemmin vierailin hänen keikallaan Hollannissa. Hän on hieno tyyppi ja osaa todella yhdistellä erilaisia soundeja ja lauluääniä projekteissaan.
Jansen kertoo, että mainitun kaltaiset projektit ovat mukavaa vaihtelua normaalin bänditoiminnan rinnalla.
– Toisaalta olen tällä hetkellä todella tyytyväinen, että minulla ei ole Nightwishin ja ReVampin ohella muita projekteja. Tässä on tekemistä aivan riittämiin. Tietääkseni esimerkiksi Star One -projektille ei ole aivan lähitulevaisuudessa tulossa jatkoa.
Juttu on julkaistu Infernon numerossa 6/2013 (#108).