”Metsästämme öisin yökerhojen ja pintaliitopaikkojen ympäristöissä” – haastattelussa kotimainen kauhumetallibändi Silverbullet

Mahtipontista heavy metalia esittävä Silver Bullet on saanut valmiiksi ensimmäisen levynsä. Orkestroidut elementit lyövät sillä kättä kauhuteemojen kanssa, ja lopputulos on suomalaisittain aika epätavallinen.

27.11.2016

Screamworks on varsin tanakka ja väkevä esikoinen. Minkälaisista elementeistä levy on rakennettu?

– Levyä lähdettiin rakentamaan ajatuksella, että tehdään sellaista musiikkia, jota itse haluaisimme kuunnella. Halusimme tehdä 80- ja 90-lukujen rehellistä heviä, mutta tuoda sen tähän päivään, kitaristi-laulaja-kosketinsoittaja Hannes Horma sanelee.

– Sanoitukset ohjasivat levyn soundia elokuvamaisempaan suuntaan, joten orkestraatiot ja kuoro olivat luonnollinen ratkaisu. Levyn tärkein elementti on kuitenkin laulumelodioiden ja kitarariffien yhteispeli. Molemmille annetaan riittävästi tilaa hengittää, eikä äänimaisemaa tukita liiallisella kikkailulla.

Levyn biisit ovat aika mahtipontisia ja moniulotteisiakin. Lähteekö meininki näin isolleen ihan luonnostaan vai täytyykö kappaleita kasvattaa ihan ajatuksen kanssa?

– Yleensä se tulee luonnostaan, demoja tehdessä biisit kuitenkin hiotaan kuntoon ihan hevibändin muodossa. Tämän jälkeen alkaa orkesterin ja kuoron sovittaminen. Biisejä ei kasvateta väkisin, vaan mahtipontiset kohdat ovat osa niitä heti alusta asti.

Kun katselee levynne biisilistaa, jokainen nimistä voisi olla kauhuleffan titteli – esimerkkeinä vaikkapa Buried Alive, Under the Spell ja Within the Dark. Käsittelette kauhuteemoja ilmeisesti myös sanoituksissanne?

– Screamworks on teemalevy, jonka jokainen kappale kertoo kauhuelokuvan tarinan meidän näköisenä tulkintana. Esimerkiksi The Slaughterhouse kertoo Texasin moottorisahamurhaajasta. Kumarruksia elokuville voi bongata myös musiikin sisältä sekä erilaisten efektien muodossa.

Musiikkinne vaikutteet ovat suhteellisen helposti havaittavissa, mutta minkälaisia verrokkibändejä lukisitte itse samaan sarjaan Silver Bulletin kanssa?

– Uskoisin, että saksalainen perinnehevi sekä jenkkipowermetallibändit ovat lähimpänä. Grave Digger, Primal Fear, Iced Earth… Ehkä jopa Accept ja Judas Priest voisivat mennä samaan sarjaan – tosin koskettimet ovat kaikilla mainituilla huomattavasti meitä pienemmässä osassa. Myös King Diamond -vaikutteita kuullaan ympäri levyä, joten sekään ei ole kaukaa haettu.

Hopealuotia käytetään tunnetusti ihmissusien, vampyyrien ja muiden hirvitysten nitistämiseen. Kenen suuntaan te ampuisitte hopealuotinne?

– Yleensä metsästämme öisin yökerhojen ja pintaliitopaikkojen ympäristöissä. Kyllä hopealuoti hoitaa homman siinä missä tavallinenkin. Se on myös hyvä tapa täyttää veripussit livekeikkoja varten.

Juttu on julkaistu Infernon numerossa 9/2016.

Lisää luettavaa