Teknistä ja brutaalia death metalia suurehkon yleisön tietoisuuteen tuonut Origin on muutosten kynsissä. Pienet fiksaukset musiikissa ja miehistössä ovat vieneet bändiä suuntaan, joka ei ole miellyttänyt kaikkia faneja mutta palvelee itse yhtyettä parhaalla tavalla.
Omnipresent on porukan kuudes kokopitkä ja samalla ensimmäinen julkaisu puolalaiselle Agonia Recordsille, joka on tunnettu hieman Originia rujomman ja käppäisemmän metallin julkaisijana. Omnipresent kuulostaa toki tutulta Originilta, mutta kokonaisuus vaikuttaa aavistuksen odotettua suoraviivaisemmalta.
Tätä väitettä ei niellä bändin sisällä mukisematta.
– Hmm, sanoisin, että albumi on vähemmän suoraviivainen ja todella monipuolinen, joten olen asiasta eri mieltä, kitaristi Paul Ryan aloittaa.
– Myönnän, että olet tavallaan oikeassa. Olemme soitelleet viime aikoina hieman perinteisempääkin metallia ja ajattelimme, että nyt on aika tuoda näitä piirteitä myös levylle, alan piireissä rumpujumalaksi nostettu John Longstreth jatkaa.
Uutta verta edustaa aiemmin muun muassa Skinlessissä murissut Jason Keyser, joka on yhtyeen historian neljän solisti. Viimeisestä kolmesta levystä jokainen on vedetty eri huutajan toimesta, mikä johtuu huumoriveikoksi osoittautuvan Longstrethin mukaan yksinkertaisesti siitä, että bändin muut jätkät pahoinpitelevät laulajia.
Ryan tarjoaa todenmukaisempaa näkemystä:
– Kyse on vain työasioista, ei sen kummemmasta. Jokainen laulaja on antanut oman hyvän panoksensa bändille, mutta homma ei ole aina toiminut bisnesmielessä… tai ainakin itse näen asian näin. Meillä on ollut kuudessatoista vuodessa neljä eri laulajaa. Monet vaihtavat työpaikkojaan lyhyemmilläkin aikaväleillä!
Laulaja Keyser on valmis kertomaan albumin sanoituksista. Tekstit jatkavat Originille ominaisesti hieman normaalista poikkeavien metallisanoitusten jatkumoa.
– Pääteemana on galaktinen ihmisviha, joka on ollut mukana useimmilla levyillämme. Sanoitukset kertovat ihmiskunnan eksponentiaalisesta kasvusta, joka heijastuu aivan kaikkeen, kuten tieteeseen ja teknologiaan. Pidämme itseämme koko luomakunnan hallitsijoina. Tämä näkyy selvästi lähes kaikissa kulttuureissa esimerkiksi kolonisaation ja sotien muodossa, mikä kertoo ainoastaan siitä, että tekisimme täysin samaa myös universaalissa mittakaavassa.
– Kun maapallon luonnonvarat ja kapasiteetti ovat lopussa ja siirrymme täältä kohti tuntematonta, teemme sen ylimielisinä ja uhmakkaina ainoastaan huomataksemme, että olemme yksin kylmässä ja tuntemattomassa tyhjyydessä. Ei ole mitään valloitettavaa, ei pakotietä, ja universumin häikäilemättömät muukalaiset tulevat tuhoamaan meidät kyselemättä. Ainoastaan jättämällä tämän planeetan me tulemme todella tajuamaan paikkamme ja kaikkeuden mittasuhteet. Ei ole olemassa vastauksia, ei jumalia, ei mitään ihmisarvoa. Jossain vaiheessa tulemme ymmärtämään, kuinka mitättömiä olemme.
Teitä pidetään yhtenä niin sanotun modernin death metalin edelläkävijöistä ja olette saaneet paljon huomiota järjettömästä soitinakrobatiastanne; tuon tuosta tulee vastaan bändejä, jotka ovat selvästi inspiroituneita musiikistanne. Mitä mieltä olet, John, onko turha kikkailu syönyt tämän skenen bändeiltä kovimman terän?
– Skene on niin paljon laajempi kuin joskus 15–20 vuotta sitten. Mestoilla pyörii paljon tyyppejä, jotka vaikuttavat olevan todella kovia soittajia. He ovat nuoria jannuja, joilla on kova näytönhalu, mutta ei vielä kykyä tehdä hyviä kappaleita.
– Joskus muinoin vietimme aikaa treenikämpällä ja yritimme saada aikaiseksi jotain nauhoitettavaa. Meillä ei ollut selkeyttä oikeastaan mistään asiasta, emmekä tienneet, kuinka meidän tulisi toimia tai mitä voisimme tehdä. Se oli hankalaa, mutta auttoi myös kehittymään bändinä.
– Tänään voit napsauttaa auki YouTuben, opetella lukuisilta videoilta ihan mitä haluat ja treenata itsesi huipputason soittajaksi, mutta ainoastaan hyvillä biiseillä ja soittajien kokemuksella on jotain oikeaa merkitystä. Luulen, että porukka kuulee tämän musiikissamme.
Haastattelu julkaistu Infernon 7/2014 Sytykkeitä-palstalla.