”Tälle bändille on jouduttu uhraamaan ja omistautumaan lähes kohtuuttoman paljon” – haastattelussa Torchia

Melodista death metalia soittava Torchia on ihanteellisessa tilanteessa. Bändillä on alla yksi lähivuosien parhaista kotimaisista metallidebyyteistä, ja sen kakkosalbumi nostaa yhtyeen takuulla aiempaa korkeammalle jalustalle.

07.06.2020

Tamperelaislähtöisen Torchian Of Curses and Grief -esikoinen (2017) iski päälle melkeinpä yllättäen. Bändin nimi ja musiikillinen linja olivat toki tuttuja jo muutamaa vuotta aiemmin julkaistuilta demoilta, mutta vasta ensimmäinen kokopitkä näytti, mihin kvartetin kyvyt todella riittävät.

Of Curses and Grief ei ollut missään nimessä kaupallinen megamenestys tai suuri kansainvälinen läpimurto, mutta bändi pääsi iskemään kiilansa tiukasti kotimaisen melodisen ärjyilymetallin kentälle, jota Children of Bodomin, Mors Principium Estin ja Omnium Gatherumin kaltaiset nimet olivat miehittäneet vuosikaudet.

– Meillä oli tavoitteena tehdä todella kova – ellei vuoden kovin – metallidebyytti. Vaikka tavoitteet olivat korkealla, vastaanotto yllätti todella positiivisesti, kitaristi-säveltäjä-sanoittaja Ville Riitamaa paljastaa.

– Varsinkin valinta Infernon vuoden kotimaisten levyjen sijalle seitsemän oli meille helvetin iso juttu. Tiedettiin myös, että nyt ollaan löydetty se soundi, jota kannattaa lähteä tutkimaan pidemmälle, laulaja Edward Torchia jatkaa.

Keskiössä death metal

Monen muun esikoisalbumin tapaan myös Of Curses and Griefiltä löytyi tuoreen biisimassan ohesta vanhaa omakustannemateriaalia uudelleensoitettuna, joten levy ei edustanut tekijöilleen sitä kaikkein ajankohtaisinta musiikkia.

Uuden The Coven -albumin kohdalla tilanne on toinen.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun jouduin rypistämään vuodessa kokonaisen levyllisen biisejä, mutta onneksi kirjoitusprosessi sujui aivan samalla tavalla kuin ennenkin – lähinnä synkkinä sadepäivinä ukkosen jyrähdellessä, Riitamaa kertoo.

– Villellä on loistava taito kirjoittaa biisejä levyn tarpeeseen, Edward iskee väliin. – Sitä mukaa, kun uusia kappaleita syntyi, tiedettiin, millaisia ralleja albumi kaipaa. The Covenista rakennettiin tietoisesti samanlainen monipuolinen ja ytimekäs kokonaisuus kuin edeltäjästään.

The Coven kuulostaa jo ensikuulemalta odotettua deathmetallisemmalta kokonaisuudelta – siis melodisen deathin puitteissa. Bändi ei ole ollut aiemminkaan aivan genrensä inflameseintä ”pehmo-osastoa”, mutta The Coven tuntuu vievän musiikillista linjaa vielä pykälän verran tujumpaan suuntaan.

Autopsy-koulukunnan puristisimmat death metal -diggarit tuskin löytävät Torchian musiikista tarttumapintaa, mutta avoimin mielin äärimusiikkia tutkiville albumi antaa paljon tutkiskeltavaa. Siltä löytyy sopivissa mittasuhteissa sekä melodista suoraviivaisuutta että oivasti kappaleiden sisään ujutettua haasteellisuutta, mikä povaa albumille kuin albumille lähes poikkeuksetta pitkää elinikää.

– Se on aivan oikein kuultu! Yksi tämän levyn kirjatuista tavoitteista oli kulkea death metalin suuntaan niin biiseissä kuin soundeissakin. Kuolema on siirtynyt melodisessa death metalissa taka-alalle, ja me tuomme sen takaisin asioiden keskiöön, Edward sanoo.

– Vanhan kuolometallin ystävinä toki tiedetään, että musiikkimme on vielä kaukana genren alkulähteestä, mutta rakkaus aitoa death metalia kohtaan tulee aina kuulumaan vahvasti Torchian musiikissa.

Arkitodellisuuden yli

Torchia eroaa monesta muusta saman tyylilajin bändistä siinä, että sanoitusten teemoista voi löytää paljon okkulttisia ja esoteerisia viitteitä. Tämä on poikkeuksellista musiikkityylissä, jonka sanoitukset tuntuvat olevan hyvin usein pelkkää täytettä ja pakollista hölynpölyä ilman minkäänlaista aitoa intohimoa ja kirjoittajan omien ajatusten esilletuontia.

Riitamaan kynäilemät tekstit eivät ehkä ole metallimusiikin klassikko-osastoa, mutta niissä on riittävästi tulkinnanvaraa, omaleimaisuutta ja tietynlaista ytimekkyyttä istuakseen hyvin yhteen bändin sävelmien kanssa.

Mikäli touhu ei menisi missään vaiheessa liian yksinkertaiseksi, uuden levyn tekstien kuvaillaan elävän ”melankolisen noitamaisessa ympäristössä”, mikä synnyttää yhdessä musiikin kanssa ”tarinoita varjojen maailmasta.”

– Okkulttiset teemat ovat yksi osa maailmaa, jota elämme Torchian kautta. The Covenilla kuljemme noitien kanssa käsi kädessä kohti kuolemaa ja kärsimme sitä edeltäviä vaikeita aikoja, Riitamaa avaa.

– Itse asiassa The Covenilla taitaa olla vain yksi biisi, jossa kertoja ei kuole, Edward pähkäilee. – Meille metallimusiikissa on kyse arkitodellisuuden ylittämisestä, joten kappaleissamme kuljetaan aina vieraissa maailmoissa ja ollaan tekemisissä tuntemattomien voimien kanssa.

Albumilta löytyy mukavana yllätyksenä myös yksi suomeksi raakuttu kappale – bändin uran ensimmäinen laatuaan. Onko biisin kielivalinnalla jokin erityinen merkitys?

– Kappaleen hyytävä ja jäinen tunnelma antoi sille työnimen Jäämaa, jota emme halunneet enää lopulta muuttaa, Riitamaa paljastaa. – Päätin siis kirjoittaa biisin suomeksi, sillä kuolettavasta ja loputtomasta talvesta on luontevaa kirjoittaa omalla äidinkielellään. Biisistä löytyy myös lämmin puoli, jonka kukin voi etsiä sanoituksista.

Vuoden kovin metallialbumi

Torchian uudella levyllä vaikuttaa nimekäs taustajoukko. Albumin tuottajana ja miksaajana toimi esikoislevyn tapaan muun muassa Apocalyptican, HIMin ja Sentencedin kanssa työskennellyt Hiili Hiilesmaa, ja masteroinnista on vastuussa esimerkiksi Behemothin, Kreatorin ja Metallican levyiltä tuttu Ted Jensen.

Levy-yhtiö vaihtui pienestä kotimaisesta Concorde Musicista hieman isompaan italialaiseen Rockshotsiin, jonka muihin artisteihin kuuluvat muiden muassa suomalaiset Everfrost, Metal De Facto ja Unshine.

On sanomattakin selvää, että The Covenin julkaisua edeltävä pohjatyö on mainiolla tolalla, mistä on kiittäminen erityisesti Hiilesmaan kädenjälkeä.

– Edellisen levyn työskentelystä ja vastaanotosta jäi hyvä kokemus, joten oli luonnollista katsoa, mihin suuntaan Hiilesmaa veisi kakkoslevyn soundia, Riitamaa kertoo.

– Hiili ymmärtää orgaanisen soundin päälle, ja meille oli tärkeää, että hän on tuottanut metallilevyjen lisäksi monia rockklassikoita, Edward kehuu. – Pitkän linjan tuottaja osaa haastaa bändiä tekemään rohkeita ratkaisuja ja poikkeamaan tietyistä alan standardeista, minkä kuulee varmasti Torchian molemmilla levyillä. ”Jos se johtoajatus pysyy, se jyrää kaiken alleen ja menee eteenpäin kuin liekehtivät vaunut.”

Metallibändin pyörittäminen ei ole taloudellisesti mikään kultakaivos ja monet bändit ovatkin hajonneet tai riitautuneet viime vuosina puhtaasti raha-asioiden takia. Toisinaan kuulee tarinoita jopa demotason yhtyeiden sisäisistä ristiriidoista, mikä tuntuu marginaalisen äärimusiikkityylin parissa oudolta.

Kuinka paljon talouspuolen asiat vaikuttavat Torchian toimintaan?

– Tälle bändille on jouduttu uhraamaan ja omistautumaan lähes kohtuuttoman paljon. Onneksemme me ollaan kuitenkin muodostettu porukka, jossa kaikki ovat valmiita kuolemaan metallin puolesta. Se on meidän kirouksemme! Edward tokaisee.

Millaisia odotuksia olette asettaneet The Covenille?

– Kaikkein eniten tässä toki odottaa, että pääsee soittamaan sen biisejä livenä! Riitamaa huudahtaa. – Keväällä on luvassa hyviä keikkoja kotimaassa, muun muassa Vornan kanssa, ja isoja juttuja ulkomailla. Parit uudet biisit ehdittiin jo kokeilla Talvihelvetissä ja yleisö selkeästi mieltyi niihin, joten odotukset levyn vastaanotolle ovat korkealla.

– Nyt kun emme ole enää debyyttikategoriassa, tavoitteena täytynee olla vuoden kovin metallialbumi, Edward päättää vaatimattomasti.

Julkaistu Infernossa 3/2020.

Lisää luettavaa