Tarja Turunen on muokannut radikaalisti tapaa laulaa raskaampaa musiikkia, ensin Nightwishissä, sitten soolourallaan. Laulajatar kertoo, että rock ja klassinen ovat hänen elämässään hyvässä balanssissa.
Teksti: Tapio Ahola Kuva: Eugenio Mazzinghi
Yksi luotettava mittari menestykselle musiikkialalla on se, millainen vaikutus omalla ilmaisulla on muihin muusikoihin. Suomalaisen metallin kansainvälisen menestyksen myötä onkin ollut mielenkiintoista seurata, miten suomalaismusikanttien ja -bändien ilmaisu on kuulunut muiden pelimannien tekemisissä ympäri maailmaa.
Eräs eniten seuraajia saaneista suomalaismuusikoista on kiistatta Tarja Turunen. Häntä voi hyvällä syyllä pitää laulajana, joka on mullistanut käsityksiä siitä, miten rockia ja metallia voidaan laulaa. Ei tarvitse kuin kuunnella uudempia naislauluvetoisia metalliyhtyeitä havaitakseen, että hänellä on ollut valtava vaikutus muihin laulajiin.
Vuonna 1977 syntynyt Tarja on lähtöisin musikaalisesta perheestä, ja musiikki astuikin hänen elämäänsä varsin nuorella iällä.
– Ensimmäinen muisto musiikista tulee ehkä siinä vaiheessa, kun mie olin neljävuotias. Mulla oli kotona sellanen järkyttävän pieni kiippari jota soittelin. Äiti reagoi siihen, että kiinnostaisiko sinua soittaa pianoa, ja passitti pianotunnille, kun olin kuusi. Mie kyllä kiitän vanhempiani, että he ajoivat minut viis kertaa viikossa kaikennäkösille laulu- tai soittotunneille. Sitten, kun mulla on seitsemän vuotta vanhempi isoveli, niin hänen kauttaan omaksuin rockmusiikin jo hyvin varhain.
Tarja kertoo ajautuneensa laulamiseen muiden musiikkiopintojen ohella.
– Saatuani lukion päätökseen päätin, että lähden Sibikseen jatkamaan klassisen laulun opiskelua, jos vaan pääsen sisälle. Luojan kiitos pääsin. Sillä lailla oli selvät sävelet, että tiesin että tämä on mun päämäärä ja tätä mä haluan jatkaa. Mulla oli hyvä ensimmäinen laulunopettaja, joka kannusti minua, että sulla ois mahdollisuudet siihen. Kyllä se intohimo heräs ekan kerran ehkä lukiossa, vaikka kyllähän mie tietenkin pienenä kersana jo haaveilin, että miusta tulee laulaja.
Sitten Tarjan elämään tuli Nightwish. Alkuvaiheessa bändin toiminta oli vielä siinä määrin vaatimatonta, että tulevaa menestystä olisi ollut vaikea povata. Musiikkikaan ei ollut tyyliltäänkään ihan sitä, mistä bändi opittiin myöhemmin tuntemaan.
– Pyydettiin laulamaan tällaiseen projektiin. Kuuntelin, että voi miten kaunista musaa, siinä on akustiset kitarat ja kiipparit, totta kai mie lähen, kun oli vielä tutut kaverit soittamassa.
Etenkin keikkailu Nightwishin kanssa oli nuorelle laulajattarelle uudenlainen kokemus.
– Ennen ekoja keikkoja käytiin mutsin kanssa hakeen Joensuun seksikaupasta ne ensimmäiset nahkahousut. Ja voi miten paljon se ensimmäinen keikka Kiteellä pelotti, ihan kauheeta!
Lue koko juttu Infernon numerosta 7/2013 (#109).