Arviot

Krisiun – Arise from Blackness

Arise from Blackness kokoaa yhteen debyyttiä edeltäneitä nauhoituksia vuosilta 1993–94. Unmerciful Order -ep:n matsku on remasteroitu aika siistiin kuosiin, mutta ero myöhempien vuosien tappavantarkkaan vyörytykseen on silti huima. Alkuvuosinaan Krisiun keskittyi lähinnä nopeuteen. Hyvät riffit ja harkitut kappaleet seurasivat vasta myöhemmin.

Germán Pascual – The New Beginning

The New Beginning on jylhillä soundeilla, raskaasti tamppaavilla demppiriffeillä, yltäkylläisellä rumputyöskentelyllä ja karismaattisen rosoisella puhtaalla laululla varustettu melometalliräiskäle. Vauhdikkuudessaan levy on genrensä oiva prototyyppi, mutta melodiakylläisyydestään huolimatta tekeleessä on hiukan möhkäleen vikaa.

Weapon – Embers and Revelations

Embers and Revelations napsii kirsikkansa siis useammasta kakusta. Meininki on pitkälti sama kuin From the Devil’s Tombilla (2010), joskin hieman hienostuneemmin toteutettuna. Biisit ovat lyhyempiä, ja turhaa ilmaa on kaavittu pois.

Haterial – Twisted Verses

Ne rässähtävät riffit ovat mainiosti esillä, niissä on ideaa ja ne rullaavat hienosti. Rumputuli tukee sävellyksiä saumattomasti, vaikka ensi kuulemalla tulitus kuulostaa hieman tökkivältä. Tarkempi kuuntelu todistaa kuullun harhaksi. Sävellyksissä on ideaa ja rikkautta. Melodiat, ja varsinkin kertosäkeet, on rakennettu hienosti.

Ripe – The Eloquence of Silence

Melodista heavyä miehekkäällä otteella tässä soitetaan. Ei mitään pölyhuisku kädessä hipelöityä tuplabassarikaahausta, vaan raskasotteisempaa ja riffeihin perustuvaa mätinkiä. Ikään kuin jenkkipowerin ja eurooppalaisen perinteisemmän heavyn sekoitusta.

Demonic Death Judge – Skygods

Aivan helvetin raskaasti pörisevä stoner/sludge taittuu edelleen Karhulan karvanaamoilta kuin tyhjää vain, mutta Skygods myös hengittää ihailtavan vapautuneesti. Ensimmäisen levyn tukahduttava tunkkaisuus on korvattu lyhyemmillä ja koukuttavammilla biiseillä, mikä on tässä tapauksessa ainoa oikea ratkaisu.