Arviot

Adastra – Corroder of Minds

Sekään ei haittaisi, jos Corroder of Minds vain kuulostaisi yleissoundiltaan enemmän demo- kuin pitkäsoittotason tuotokselta. Kahdeksanraitaisen kappaleet tuntuvat olevan vain nippu osakokoelmia, jotka etenevät kyllä saumattomasti mutta tarjoilevat samaa kauraa jokaisen uuden kulman takana. Muutamaa kertosäelaulumelodiaa ja -riimittelyä (Widowmaker, Vortex) lukuun ottamatta Corroder of Mindsista ei ole kauheasti korvamadoksi.

Saga – 20/20

Tapahtui vääjäämätön – alkuperäissolisti Michael Sadler löysi tiensä takaisin kotiin. Ja tässä se nyt sitten on, remmiin palanneen Sadlerin kera taltioitu uusi Saga-albumi.

Reino Ermitaño – Veneración del Fuego

Ennakkoluuloinen saattaisi helposti kuvitella perulaisen doomin uppoavan auttamattomasti jämälaatikon pohjalle, mutta totuus on toista luokkaa. Pitkällä soittokokemuksella jyystävät muusikot palvovat Black Sabbathia hanurit kohti kattoa, mutta bändin soundissa on kylliksi omaperäisyyttä lukuisista Sabbath-kopioista erottumiseen.

The Darkness – Hot Cakes

Kakkoslevy One Way Ticket to Hell… and Backillä (2005) paletti alkoi repeillä yhtäältä Elton Johnin pianoräiskeen, toisaalta Hazel Eyesin tapaisten kunnianhimoisten orientaalisten sävyjen suuntaan. Siihen nähden Hot Cakes tyytyy melko perinteisten rockrenkutusten kierrättämiseen, jos kohta arsenaalissa onkin yksitoikkoisen hard rock -boogien lisäksi jopa Foo Fighters -henkistä lunkisti kulkevaa poppunkkia. Justin Hawkinsin Princen ja Mercuryn parhaita aineksia hämmentävä falsetti on edelleen niin omaa luokkaansa, että tekijän tunnistaa The Darknessiksi välittömästi.

Terveet Kädet – Musta jumala

Musta jumala koostuu studio- ja liveraidoista, joita on laitettu ulos jo usealla muullakin julkaisulla. Message-ep:n englanninkielisestä materiaalista edetään kohti suomeksi karjuttua tavaraa. Yhtyeen legendaarinen nokkamies Läjä Äijälä tosin tulkitsee lyhykäiset sanoitukset siinä määrin omintakeisesti, ettei lyriikoiden kielellä ole juuri väliä.