Arviot

Born from Pain – The New Future

Hardcorea kun mätetään, niin paperilla ajatus ei vaikuta lainkaan huonolta. Vauhdikkaasti tykittävä aloitusraita lupaakin kunnon mekkaloimista, mutta siihen se sitten jääkin. Seuraavat 16 minuuttia kuluvat keskitempoisen kelvollisen hardcoren merkeissä, johon on sotkettu ajoittaisia teollisuussurinoita ja kosketinmausteita kuulijaa hämmentämään.

Bonded by Blood – The Aftermath

Kaikki on periaatteessa kunnossa. Kitarointi on tiukkaa, laulanta tiukkaa, biisit tiukkoja. Mutta eihän se riitä, kun sävellykset ovat puisevia, laulanta (tässä tapauksessa exodusmainen kitinä) menee kaiken aikaa samasta nuotista ja rumpali ei ole herännyt nykypäivän vaatimuksiin elävöittää soitantaa. Aikamoinen farkkuliivijuntti saa olla, että jaksaa kuunnella tämän levyn alusta loppuun.

Disgrace – Grey Misery

Vanhan koulukunnan kuolometalli ei aina ole hurmeista ja mutaista möyrintää, kuten Disgracen tapaus osoittaa – brutaalia tämä toki on. Xysma on aina metallikauden Disgracen yhteydessä mainittava, ja nyt se on tehty.

Silene – All Our Yesterdays

Yhtyeen ensimmäiseltä täysimittaiselta hiipivät katkerankauniit ja kohtalokkaat melodiat ovat enemmän tai vähemmän sitä, mitä lajityypin julkaisuilta on totuttu odottamaan. Sanoitukset seurailevat nekin uskollisesti genrekonventioita.

Adastra – Corroder of Minds

Sekään ei haittaisi, jos Corroder of Minds vain kuulostaisi yleissoundiltaan enemmän demo- kuin pitkäsoittotason tuotokselta. Kahdeksanraitaisen kappaleet tuntuvat olevan vain nippu osakokoelmia, jotka etenevät kyllä saumattomasti mutta tarjoilevat samaa kauraa jokaisen uuden kulman takana. Muutamaa kertosäelaulumelodiaa ja -riimittelyä (Widowmaker, Vortex) lukuun ottamatta Corroder of Mindsista ei ole kauheasti korvamadoksi.

Saga – 20/20

Tapahtui vääjäämätön – alkuperäissolisti Michael Sadler löysi tiensä takaisin kotiin. Ja tässä se nyt sitten on, remmiin palanneen Sadlerin kera taltioitu uusi Saga-albumi.