Pari vuotta sitten perustettu oululaisyhtye käsittää kotimaan metallikentän pitkäaikaisia tekijäukkoja bändeistä kuten Sentenced ja Poisonblack. Afiren tekeminen on kohdistettu iskevään ja melodiarikkaaseen naislauluvetoiseen hard rockiin.
Bändin musiikkia voi luonnehtia kaikin puolin rehdiksi ja helposti omaksuttavaksi raskaammaksi rockiksi. Tarttuvien rallien mukana nytkyy ja tamppaa menemään varsin vaivatta. Dilemmaa sen sijaan aiheuttaa se, että sävellykset valahtavat välillä liiankin samankuuloiseksi massaksi. Kappaleiden ytimet eivät pääse koko loistoonsa muuten toimivien perusosasten alta.
Ammattitekijät ovat kuitenkin pitäneet huolen, ettei kyseinen efekti ole pysyvä. Parasta osaamista tarjoillaan esimerkiksi tämän tästä vilisevissä, osuvissa ja vapautuneissa melodiakuluissa. Myös levyn tunnelmallisimmissa hetkissä, kuten Let Me Be the Onessa ja Forevermoressa, on toimivaa, teeman mukaisesti eteerisempää kauaskantoisuutta.
Albumia voi pitää vähintäänkin hyvänä perussuorituksena, mutta ei tässä ihan liekeissä vielä olla. Jatkossa niille on kuitenkin kaikki edellytykset.