Portugalilaiskvartetin debyyttialbumi on varsin valmista kauraa. Kopla tahkoaa jyrkkää groove thrashiä, joka hehkuu erittäin vankkaa asennetta. Vaikka yhtäläisyytenä Cavalera-veljeksiin on vain kielitausta, meiningissä on jotakin samaa niin tunnelatauksen kuin ennakkoluulottoman ulosanninkin osalta. Paikoitellen kuuluvat myös esimerkiksi Down ja Prong, eli yhden ladun taktiikalla yhtye ei perässähiihtele. Pikemminkin se mesoo vimmatusti eri latujen välisillä umpihangilla.
Asiat ovat siis kohdillaan, etenkin kun kappalemateriaali on vaihtelevaa ja kiinnostavaa. Bändi pistelee helposti kantapäihin ja niskalihaksiin käyvää mäiskettä, jossa on myös sen sortin twistiä, että touhu jää musiikillisesti mieleen. Vaikka kokonaisuus on tehty meininki edellä, sovitukset ja riffien käsittely ansaitsevat erityistä huomiota. LPBD kutkuttelee aivoja ja ruumista jännittävällä tavalla.
Bändin onnettomasta nimestä huolimatta Last Piss Before Deathin
tsekkaamiseen annettakoon suositus, jos vähän tavanomaisesta poikkeava myllyttely kiinnostaa. Erikoisuudentavoittelusta ei ole kyse, mutta bändin omalaatuinen toiminta johtaa ihmeen mielenkiintoiseen lopputulokseen.