Myyttisen Thornsin kappaleesta nimensä kaiketi varastanut Stellar Master Elite pyrkii myös musiikillisesti samaan kokeilullisuuteen kuin mainittu 2000-luvun taitteen tuotoksillaan, mutta saksalaisten siivet eivät kanna edes lähelle mustan metallin korkeimpia sfäärejä.
Hologram Templen pääasiallisena rakennusaineena toimii hieman Blut aus Nordin suuntaan viittaava black metal, mutta Stellar Master Elite on ilmaisussaan suorempi ja perinteisempi. Kappaleiden sisään ujutetut koneäänet tuovat hellyttävällä tavalla mieleen parin vuosikymmenen takaiset ”industrial black metal” -nimet, joiden ohi aika ajoi lähes välittömästi futuristisien levyjensä julkaisun jälkeen.
Hologram Temple ei ole suinkaan genrensä pahimpia julkaisuja, vaan mukiinmenevästi toteutetusta musiikista löytyy ajoittain miellyttäviäkin piirteitä, kuten oiva kolmoskappale Apocalypsis osoittaa. Hitaahkosti ja utuisesti tähtiä tavoitteleva Ad Infinitum on sekin mallikas sävellys, mutta yhdeksänbiisisen albumin kokonaiskuva jää etäiseksi ja valjuksi.
Stellar Master Eliten ilmaisu saattaa viehättää ”moderniin black metaliin” mieltyneitä, mutta silläkin saralla on paljon parempaa tarjottavaa. Bändi olisi takuulla mielenkiintoisempi ihan peruskaman parissa telmiessään.