Jenkkibändi Lost Tribes of the Moonin debyytti on yltäkylläinen sekoitus 70-lukulaista hard rockia, doomia, progeheviä ja psykedeelistä folk/ambient-huuruilua. Levyltä löytyy vain kolme varsinaista kappaletta, jos lasketaan pois intro, välisoitto ja outro. Mutta eipä hätää, sillä nekin tarjoavat reilun puolen tunnin verran materiaalia.
Levyn räyhäkkäästi aloittava Wych Elm rakentaa hypnoottista ja uhkaavaa tunnelmaa hyvinkin pitkään kunnes räjähtää täysimittaiseksi NWoBHM-palvonnaksi. Revenant puolestaan esittää asiansa raskaan tamppauksen tahdittamana ja makeiden kitaraharmonioiden koristamana. Yhtyeen nimeä kantava, painavasti soiva päätöskappale sisältää niin raskasta riffittelyä, tummaa tunnelmaa kuin eläimellistä sooloiluakin.
Mielenkiintoinen levy, joskaan en ole täysin varma, mitä se yrittää kertoa.