Devenial Verdictillä on historiaa vuodesta 2006, mutta ensimmäinen albuminne Ash Blind ilmestyy vasta nyt. Kauanko levyn valmistelu kesti?
– Biisejä kasattiin rauhassa viiden vuoden ajan. Meillä ei ollut kiire mihinkään ja löimme studion lukkoon, kun kappaleet olivat valmiita, kitaristi Sebastian Frigren käynnistää.
– Ensimmäisestä studiopäivästä lopulliseen masteriin kului reilu vuosi, eli tämä oli kaikkinensa päälle kuuden vuoden projekti, mutta hyvä niin. Levy on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla, ja hyvä lopputulos on motivoinut meitä valtavasti. Nyt meillä on jo kahden albumin verran kuolettavaa tuhon ujellusta valmiina odottamassa ulospääsyä!
– Myös osa sanoituksista on kuuden vuoden takaa, mutta osa valmistui käytännössä studiossa. Vanhempiakin tekstejä kyllä hierottiin yhtenäisemmiksi levyn valmistuessa, laulaja Riku Saressalo kertoo.
– Olen täysin samaa mieltä Seban kanssa siitä, että albumi on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla, enkä muuttaisi siltä mitään.
Mitä sanoituksissa sitten käsitellään?
– Yksinäisyyttä ja voimattomuuden tunnetta valtavan maailmankaikkeuden edessä, ja ylipäätään masennusta, Saressalo vastaa.
– Ash Blindin kantava teema on oman mitättömyyden hyväksyminen ja sen kanssa diilaaminen. Tämä on puettu scifin ja maailmanlopun viittaan, ja levy onkin eräänlainen kokoelma kuvauksia jonkun määrittelemättömän planeetan tuhosta.
Musiikkianne on hankala pistää yhteen karsinaan. Onko massasta erottautuminen teille itsetarkoituksellista?
– Soitamme death metalia, Frigren tokaisee.
– Sitä olemme tehneet aina, ja Ash Blind on tämän ajan kuva siitä, mitä koemme death metalin tarkoittavan meille ja millä tavalla haluamme ilmaista itseämme musiikillisesti.
– Death metal on mielestämme laaja-alaisin äärimusiikin genre, sillä se voi olla melkeinpä mitä vain, Saressalo sanoo.
– Ei haittaa ollenkaan, jos musiikissa on vivahteita ysärigrungesta tai jostain 1970-luvun happoprogesta, se on silti death metalia.
Soittonne kuulostaa tekniseltä. Mikä merkitys yhdessä treenaamisella on?
– Ollaan soitettu tällä kokoonpanolla yhdessä yli kymmenen vuotta ja ollaan todellakin samoilla taajuuksilla musiikin tekemisessä ja soittamisessa, basisti Antti Poutanen selittää.
– Se, että meillä on henkilökohtaista historiaa vuosien takaa, helpottaa yhteissoittoa, kun tietää, mitä muut tekevät eikä tarvitse enää treenata sitä.
Mitä toivotte Ash Blindin vastaanotolta?
– Toiveena olisi päästä laajentamaan kuulijakuntaa Euroopan suuntaan, lähteä kiertueelle ja festarikeikoille, Poutanen toivoo.
– Killtown Death Fest, Brutal Assault ja Roadburn ainakin olisivat sellaisia, mihin olisi hienoa päästä soittamaan.
– Tähän kiekkoon on vuodatettu valtava määrä tuskaa, ahdistusta, kärsimystä ja masennusta, Frigren lataa.
– Musiikilla voi onneksi olla parhaimmillaan hyvinkin vertaistuellisia ja voimaannuttavia vaikutuksia. Olisi mahtavaa, jos tämä levy voisi tarjota edes pientä helpotusta ja tukea jollekin toiselle syvissä vesissä kahlaavalle.
Julkaistu Infernossa 8/2022.
