Dead Head on tuttu nimi 1990-luvun demoskenestä ja pienlehdistä, mutta ensikosketus venyy nippa nappa luotettavan muistin mukaan näihin päiviin uudelleenjulkaisun merkeissä.
Hollantilaisbändiä markkinoitiin jo muinoin intensiivisenä thrashporukkana, mikä perustuu siihen, että bändin vuonna 1991 julkaistulla debyytillä vauhtia piisaa vimmatusti. Joku progehousu voisi väittää, että vauhtia on liikaakin suhteessa siihen, että se väkisinkin yksipuolistaa soundia levymitassa. Tavallaan niin, mutta pinkeä naputus tekee Dead Headistä ainakin jossain määrin persoonallisen.
Kaahaus on päätöntä, soolot pirskahtelevat tykityksen lomaan lyhyinä ryöppyinä ja meno on pirullisen takakireää basisti-laulaja Tom Van Dijkin kärinää myöten. Nämä ominaisuudet saavat muistelemaan kaiholla Sadusin iättömän nerokasta Illusions-debyyttiä, vaikka Dead Headin ulosanti on paria pykälää sisäsiistimpää. Aikalaisistaan tuttuja bändille olivat varmasti myös Dark Angel ja aika tavalla samanlaista eurothrashsoundia edustanut tanskalainen Invocator.
Soundeista puheen ollen on pakko ottaa esille se, että The Feast Begins at Dawnin leimallisin piirre on sen ohkainen, väärällä tavalla käppäinen tuotanto, joka tuo kyllä biiseihin selkeyttä mutta vie myös tehoja. Karu vertailukohta tarjotaan kuulijalle liiankin helposti, sillä tuplalevyksi venytetyn julkaisun bonuksena kuultava demomateriaali on huomattavasti tymäkämpää. Etenkin The Festering -demolla albumin biisit potkivat toisessa potenssissa.
The Feast Begins at Dawnin esiin kaivaminen on perusteltua sekä materiaalin vahvuuden että aikalaisdokumentoinnin merkeissä. Ja onhan Dead Head kasassa tänäkin päivänä, vieläpä tässä kokoonpanossa.
