Saksalainen Mavorim antoi kovia näyttöjä kahden vuoden takaisella Non Omnis Moriarilla. Paikoin tuntui siltä, että yhtyeen padassa kiehuu jotain poikkeuksellista, mutta tuorein levynsä ottaa valitettavasti hieman takapakkia – joskin selkeästi genren keskitasoa korkeammalla pysytellen.
Mavorimin melodinen ja ylväs black metal kuulostaa yhä paljolti jonkinlaiselta Absurdin ja Windirin ristisiitokselta, mutta omalla otteella. Absurd-viitteistä huolimatta Mavorimin tekemisestä on turha etsiä poliittista agendaa. Yhteydet jäävät ainoastaan musiikilliselle puolelle, mutta tuntuvat olevan uudella levyllä esillä erityisen hyvin.
Ab Amitia Pulsae tarjoaa mustan metallin tueksi paljon saksaksi hoilattuja puhtaita lauluja ja tarttuvia melodioita. Meno saattaa olla liikaa alkukantaisempaan ilmaisuun tottuneille, mutta Mavorim – tai pikemminkin kappaleista vastaava multi-instrumentalisti Baptist – tiedostaa selkeästi genrensä lähtökohdat.
Vaikka Mavorimin uusin on pieni horjahdus taaksepäin, homma toimii yhä täysin moitteitta. On vain hankala kuvitella, miksi albumi kulkeutuisi jatkossa soittimeen piirun verran parempien vaihtoehtojen sijaan.