Turhankin usein Saksan kolmen suurimman thrash metal -nimen, Destructionin, Kreatorin ja Sodomin, varjoihin jäänyt Desaster jatkaa vuonna 1988 alkanutta uraansa entiseen malliin. Bändin kymmennen levyn black metalilla höystetty thrash soi entiseen malliin, ja hetkittäin jopa odottamattoman tiukasti.
Kill All Idols ei tuo yllätyksiä. Se pohjaa iskeviin riffeihin ja kaahaukseen ilman turhia hienosteluja tai modernia metallihapatusta. Vuodesta 2018 säilynyt miehistö tuntuu hioutuneen hyvin yhteen, eikä touhun pääpiruna hääräävä kitaristi Markus ”Infernal” Kusche tunnu saavan hommasta tarpeeksi millään, vaan yhtyeen soitossa on monelta nuoremmalta bändiltä puuttuvaa paloa.
Levyn keskivaiheilla tempo käy ajoittain jopa doomahtavissa tunnelmissa (Ash Cloud Ritual), mutta koko albumia määrittää sen energisyys ja vahvuus. On oikeastaan ihme, että näinkin kuluneista elementeistä saadaan raavittua kasaan tällä tasolla puhutteleva kokonaisuus, jonka kuuntelu on mielenkiintoista ja ennen kaikkea palkitsevaa.
Desasterilla on sen verren kilometreja alla, että nelikosta tulee tuskin koskaan olemaan aivan genrensä tunnetuimmaksi nimeksi, mutta mitä sitten, jos musiikin laatu säilyy näin kovana? Infernal sanoittaakin homman ytimen hyvin lehdistötiedotteessa: ”We always meet to have fun and celebrate the music, it’s not a business for us.”