Lumovoimaista, oikean ajan ja paikan vaativaa musiikkia – arviossa Mitochondral Sun

Julkaistu Infernossa 3/2025.

31.05.2025
MITOCHONDRIAL SUN
Machine Dialectics
OMAKUSTANNE

Kansitaiteilijana ja graafisena suunnittelijanakin tunnettu kitaristi Niklas Sundin teki merkittävän peliliikkeen noin viisi vuotta sitten ilmoittaessaan eroavansa Dark Tranquillitystä. Mies ei ole kuiten­kaan jäänyt lepäämään laakereil­leen.

Vuonna 2019 perustettu Mitochondral Sun on dark ambi­ent -sooloprojekti, jonka kolmas levy on askel hieman minimalisti­sempaan suuntaan. Dystooppisten kaupunkimaisemien ja hiljais­ten aavikoiden estetiikkaa pro­jisoivat sävellykset tuovat mie­leen niin Vangelisin kuin Dead Can Dancenkin. Synkän scifielokuvan soundtrackiltä kuulostava Machine Dielectics on nostalginen sukellus vintagesyniin ja lapsuuden mielen­maisemiin.

Machine Dialectics ei ole kes­kittymishäiriöisten musiikkia vaan vaatii oikean ajan ja paikan avau­tuakseen kunnolla. Hienovaraisesti kerrostetut äänimaisemat ja me­lodiat kietovat kuulijan salakava­lasti pauloihinsa. Levyltä on paha nostaa esiin yksittäistä raitaa, sil­lä se loistaa parhaimmillaan koko­naisuutena. Lumovoimaista ja ten­hoavaa musiikkia.