Kolmisen vuotta toiminnassa ollut No Second Thought jysäyttää ensimmäisellä kokopitkällään perushyvän paketin huutoa ja riffirouhetta. Musiikissa ei liiemmin hienostella tai panosteta vaihteluun, sillä yhtyeen tyyli on hyvin suoraviivainen ja perinteisiin nojaava.
Tämä koituu myös Against the Oddsin ongelmaksi, sillä sinällään hyvin tehty levy on yksinkertaisesti aivan liian tylsä. Pelkkä huutaminen ja mätkiminen ei tässä tapauksessa riitä, sillä jotain muutakin parikymmenminuuttiselta, ainoastaan vinyylinä julkaistavalta levyltä kaipaisi.
Toivottavasti jätkät saavat jatkossa ruuvattua musiikkiinsa lisää koukkuja ja asianmukaista vaihtelua.