Yhdysvaltain Kentuckysta tulevan perinnehevitahkon soundi on kirkastunut sitten viime kuuleman.
Savage Masterin viides täyspitkä Dark & Dangerous kuulostaa okkultismista ammentavaksi metalliksi turhan puhtoiselta, eivätkä biisit ole parhaimmillaankaan kuin keskivertokamaa.
Yhtyeen sävellykset ovat olleet oikeastaan aina stereotyyppisen rokkikaavan mukaisesti sovitettuja kolme-neliminuuttisia, joiden suurin paino on hokemakertosäkeissä. Tällä levyllä niistä putoilevat siedettävästi vain Warriors Call ja When the Twilight Meets the Dawn.
Stacey Savage ei ole laulajana ylivertainen eikä yksikään bändin soittoniekoista virtuoosi, ja yhtye onkin tehnyt mielestäni vain yhden hyvän levyn, vuoden 2019 Myth, Magic and Steelin.
Viime syksynä Keep It True Rising -festareilla Saksassa nähty keikka kuitenkin osoitti, että bändi toimittaa livenä paremmin kuin levyllä. Savage komensi huppupäisiksi naamioituja bändiläisiä kuin ylipapitar orjiaan vetäen roolinsa loppuun asti, nimmaritiskiä myöten. Tätä puolta bändin taiteessa on pakko arvostaa.