Vuonna 1992 Australiassa perustettu Alarum on levyttänyt varsin verkkaiseen tahtiin, sillä yhtyeen uusin levy on vasta sen neljäs. Ehkäpä hyvää kannattaa hautoa, sillä kiekko tarjoaa varsin pätevää tavaraa.
Alarumin jazzvaikutteinen progethrash on kuin sekoitus Voivodia, Cyniciä ja Atheistia. Resepti on kaikin puolin optimaalinen ja makuhermoja kutkuttava. Kappaleet ovat tietysti tekniikalla ”pilattuja”, mutta sujuva soitto ja näppärät sovitukset tekevät niistä helposti sulavia. Huomionarvoinen seikka on myös se, että levy osaa olla sofistikoituneesta otteestaan huolimatta myös ihanan brutaali ja aggressiivinen.
Circle’s End on tiukka reilun kolmen vartin annos teknistä metallia, jota kuunnellessa ei tule aika pitkäksi saati tylsäksi. Kuunnelkaapa vaikka hillittömän tiukka War of Nerves tai komea päätösraita Sojourn.