Olisin voinut arvata Dead Chasmin kotimaaksi Yhdysvallat tai kenties Kreikan. Mielleyhtymät muun muassa Funebrarumin ja Dead Congregationin kaltaisiin yhtyeisiin ovat vahvoja. Etenkin jälkimmäistä on selvästi kuunneltu.
Italialaistrio julkaisee nyt ensimmäisen pitkäsoittonsa, mutta kokemusta on haalittu jo lukuisista muistakin yhtyeistä. Ja sen myös kuulee. Sublimis Ignotum Omni on äkkiä kuunneltuna aivan valmista kamaa.
Tummasävyinen, hyökkäävä ja usein nopeatempoinen death metal yhdistelee helvetillisen synkeänä murisevaa äänimaisemaa brutaaliin turpaanvetoon. Melodioissa ennustetaan maailmanloppua, eikä valoa tahdo löytyä oikein mistään. Ruumistuulen lailla puhaltavasta matalasta örinästä ja kitaroista vastaava Lorenza De Rossikin tekee työnsä siihen malliin, että karskimmallakaan ukolla ei pitäisi olla valittamista.
Kaikki on siis oikein hyvin, mutta aivan terävintä kärkeä Dead Chasm ei uhkaa. Kokonaisuus on aika yksipuolista sorttia, eikä sinänsä hyvin piiskaavia kappaleita ole aluksi helppo erotella. Reilu puolituntinen sujuu kuitenkin sen verran sutjakkaissa merkeissä, että uusintapyörityksiä kertyy helposti useampia.