Synkkää rujoutta ja pohdiskelevaa tunnelmallisuutta – arviossa Mortiferon ep

Julkaistu Infernossa 7/2021.

06.10.2021
MORTIFERO
The Death Ballads
VÁN

Mortifero aka Michelle Bouma on tullut tunnetuksi Asagraumin, Locus Aemonusin ja Standvastin livebasistina, mutta naisen ensimmäinen sooloeffortti on jotain muuta kuin äärimetallia.

Mortiferon debyytti-ep sisältää King Duden ja Lana Del Reyn hengessä kulkevaa dark folkia, joka tarjoaa niin primitiivisiä kuin astetta eteerisempiäkin sävyjä. Yhtyeen jäsenistöön kuuluvat myös basisti-perkussionisti Nortfalke ja kitaristi Neer, joiden kanssa Mortifero työstää parhaillaan kappaleita tulevaa pitkäsoittoa varten.

The Death Ballads alkaa synkemmissä ja rujommissa merkeissä kunnes lipuu loppua kohden hiljalleen pohdiskelevampaan ja tunnelmallisempaan suuntaan. Kauniiden stemmalaulujen korostama Grief on jälkimmäisestä hyvä esimerkki. Tumman orkestraalinen päätöskappale The Return esittelee puolestaan hieman muhkeampaa äänimaisemaa, jota olisin toivonut hyödynnettävän hiukan enemmän.

Mortiferon esikoisjulkaisu sisältää lupaavaa mutta ei vielä täysin ihokarvoja nostattavaa musiikkia. Katsotaan, josko kokopitkälle mahtuisi vielä hitusen iskevämpiä ralleja.