Subterfugen alan standardeja noudatteleva deathmausteinen progemetalli ei pääse nostattamaan kovin suuria aaltoja. Ei, vaikka kyseessä on tupla-albumi ja jonkinlaista teemaakin näyttäisi puskevan. Puolitoista tuntia tätä antia puuduttaa sitkeimmänkin nörtin, eikä kotiin jää paljon kirjoitettavaa. Yhtye yrittää höystää tasapaksua lanaustaan viululla ja jopa saksofonilla, mutta mikään ei tunnu auttavan. Myös tuotanto on onnettoman vaisua ja soundi kolkko.
Prometheus tarjoaa enimmäkseen tylsän ja innottoman kuuloista melodista metallia. Kahden laulajan käyttö tuo hieman vaihtelua, vaikka Mateus Drzewickin örinät eivät niin mieltäylentäviä aina olekaan. Miehen raspisessa puhtaassa rekisterissä on tosin jotain outoa viehkoutta. Feminiinisempää puolta edustava Kinga Lis (myös viulu) on ihan mukiinmenevä solisti ja tuo kokonaisuuteen tarvittavaa tasapainoa.
Vaikka Prometheusilta löytyy hyviäkin ideoita, niitä ei riitä tupla-albumin tarpeiksi. Massiivinen kokonaisuus sisältää aivan liikaa tyhjäkäyntiä, jotta siitä jaksaisi innostua täysin rinnoin.