HIMin luotsaama Helldone Festival oli tällä kertaa harvinaislaatuisesti neljä paikkakuntaa kattava kiertue ja samalla HIMin ensimmäinen Suomen-rundi sitten vuoden 2008. Kiertueella nähtiin pääbändin lisäksi Pertti Kurikan Nimipäivät, Beastmilk ja Odalisque.
Tampereella esiintymiset oli jaettu Tullikamarin molemmille puolille. Klubin puolella settinsä kävivät soittamassa Beastmilk ja Odalisque. Ne, jotka eivät halunneet menettää Pakkahuoneen eturivin paikkaansa, saattoivat seurata kyseiset setit päälavan sivuille nostetuista screeneistä.
Ulkoisen habituksen puolesta Murderdollsin ja Marilyn Mansonin mieleen tuoneen Odalisquen aloittaessa puolituntisen settinsä yleisöä oli valunut Klubin puolelle vain muutama kourallinen, ja suurin osa heistäkin tuntui tulleen ihmettelemään tätä shock rock -kokoonpanoa vain uteliaisuudesta. Viime vuonna omakustannedebyytin julkaissut bändi tarjoili raskaasti eteneviä kappaleita, joissa oli ajoittain hetkensä, mutta valitettavasti keikasta jäi mieleen enemmän solisti Vivian Shockleyn levottoman tuntuinen heiluminen kuin musiikillinen anti. Niin tai näin, ainakin vähälukuinen yleisö tuntui tykkäävän.
Niin ikään viime vuonna debyytin julkaissut Beastmilk on saanut ylistystä niin levystään kuin livekeikoistaankin. Mainetta on tullut sen verran, että jo puolessa välissä puolituntista settiä Klubin lattia oli lähes täynnä apokalyptisen postpunkin tahdissa päitään heiluttavia. Totuttelin parin biisin ajan Beastmilkin kappaleisiin, mutta sitten tunnelmallinen soitanta veti väkisinkin mukaansa ja parhaimmillaan biisit toimivat silmät kiinni kuunneltuina. Lavan edessä ollut yleisö oli ajoittain kuin transsissa. Climax-debyytti ei lähtenyt aukeamaan ensimmäisellä kuuntelukerralla, mutta keikka osoitti, että bändi pitää ehdottomasti kokea livenä.
Illan fanikuvatuimmat henkilöt olivat varmasti Pertti Kurikan Nimipäivien soittoniekat. Viimeistään Kovasikajuttu-dokumentin myötä tunnetuksi tullut punknelikko joutui pysähtymään kännykkäkameroiden eteen jatkuvasti, kun kävi yleisön puolella ennen oman keikkansa alkua.
Bändi soitti Pakkahuoneen puolella, ja vaikka herrat eivät pahemmin lauteilla liiku, lava ei tuntunut olevan metriäkään liian iso. Bändi ottaa soittamisen tosissaan, lavalla olosta nautitaan ja nelikosta löytyy karismaa ottamaan isokin yleisö haltuunsa. Pertin soitannollinen erhe kuitataan sanomalla mikkiin ”sori, pieni moka”, ja kappaleet spiikataan käyntiin Kari Aallon ”fucking asshole” -huudahduksilla sekä ytimekkäillä biisiesittelyillä.
Setin aikana lavalla nähtiin kahden kappaleen ajan myös yllätysvieraaksi tituleerattu Karanteeni-punkbändin Harri Konttinen. Puolituntisen show’n varasti kuitenkin rumpali Toni Välitalo, joka huudatti yleisöä ennen encorea vajaan minuutin rumpusoololla. Pertti Kurikan Nimipäivien vedosta jäi yleisölle hilpeä tunnelma, jossa oli hyvä jäädä odottamaan HIMin nousua lauteille.
Suomessa harvakseltaan soittavan HIMin keikat tuntuvat olevan aina tietynlaisia yhteenkuuluvuuden juhlia. Yleisö on rentoa, ja minne katsookin, joku lähellä laulaa mukana kappaleen kaikki sanat. Lavan edusta osoitti, miten vannoutuneita faneja yhtye on kerännyt ympäri maailman; Tampereelle oli saapunut yleisöä niin Euroopasta kuin Etelä-Amerikastakin.
Aloituskappale Buried Alive by Love nostatti kirkuvan huutometakan, ja eturivi lauloi mukana ainakin kolme ensimmäistä kappaletta. Settilista oli hittitykitysjuhlaa, ja sekaan mahtui kappaleita myös viimeisimmältä Tears on Tape -albumilta. Harvinaisempaa livemateriaalia edustivat In Joy and Sorrow, For You ja Death Is in Love with Us. Näistä ensin mainittu nostatti kylmät väreet yleisön laulaessa kertosäettä.
Vähäsanainen Ville Valo ei pahemmin kappaleiden välissä spiikannut, vaan kappaleet soitettiin lähes putkeen. Tarkasti soittaneen HIM-viisikon musiikillinen ulosanti kärsi muutamassa kohdassa laulun soundillisesta puuroutumisesta, mutta piti muuten yllä tasaisenkorkean tunnelman läpi koko keikan. Pipopäinen Valo tulkitsi kappaleet heittäytyen ja eläytyen, joskaan ei liikkunut juurikaan lavan keskiosasta. Kappaleiden aikana lava muuttui hetkittäin valonsäteiden mereksi, jotka yhdessä taustakankaan kanssa muodostivat tyylikkään kokonaisuuden. Setin lopetuskappale When Love and Death Embrace nosti joillekin kyyneleet silmiin.
Kaiken kaikkiaan keikka tarjosi HIM-faneille varmasti sen elämyksen, jota he olivat tulleet hakemaan.
HIM-settilista:
Buried Alive by Love
Wings of a Butterfly
Right Here in My Arms
The Kiss of Dawn
All Lips Go Blue
Join Me in Death
Your Sweet Six Six Six
Passion’s Killing Floor
In Joy and Sorrow
Into the Night
It’s All Tears
Soul on Fire
Wicked Game
Tears on Tape
Poison Girl
For You
The Funeral of Hearts
Encore:
Death Is in Love with Us
When Love and Death Embrace