”Edustamme old schoolia, mutta emme toivottavasti kuulosta ikälopuilta” – haastattelussa Dead Kosmonaut

Dead Kosmonautin toisella levyllä ajaton heavy metal soi juuri niin komeasti kuin ruotsalaiset homman osaavat.

01.05.2020

Expect Nothing -esikoisestanne on päälle kaksi vuotta. Mitkä ovat sen suurimmat erot uuteen Gravitas-levyyn?

– Uskon, että uudella albumilla ääripäät ovat paremmin esillä. Doom on aiempaa doomimpaa, melodiat ovat melodisempia ja soittotaito on paremmalla tasolla, basisti Mattias Reinholdsson aloittaa.

– Kun teimme Expect Nothingin, meillä oli joitain kappaleita valmiina Gravitasille, joten se ja näiden välissä tullut Rekviem-mini-lp [2019] olivat jo tuolloin kypsymässä. Merkittävin ero kuitenkin on, kuinka Pelle on kehittynyt laulajana. Hän oli debyytillä todella hyvä, mutta Gravitasilla hän on loistava!

Tosiaan, laulajanne on Nifelheimissä kärisevä Per ”Hellbutcher” Gustavsson, jonka loistava puhdas ääni tuli yllätyksenä. Kuinka Pelle löysi porukkaanne?

– TPL-lafkan pomo Micke Persson on vanha ystäväni ja varmaan ensimmäinen bändiämme kuullut tyyppi. Hän tiesi, että etsimme laulajaa. Lauloin aluksi itse, mikä oli mielestäni ihan ok, mutta ei yhtään sen enempää. Rima on korkealla, mutta Dickinsonin tai Halfordin tapaisia laulajia ei kasva ihan joka kylässä.

– Micke ehdotti, että katsoisin Youtube-pätkiä, joissa Pelle vetää Mercy-tribuuttia Nifelheimin ja Processionin jätkien kanssa. Leukani tipahti kirjaimellisesti lattialle! Soitin parin minuutin kuluttua Pellelle ja pyysin häntä laulamaan Dead Kosmonautiin. Hän oli aluksi epäileväinen, mutta suostui lopulta.

– Tiesin, että hän on ollut vuosikymmeniä kova Iron Maiden -fani, mutta en tiennyt Pellen ”toisesta äänestä”. Mies on todellinen löytö!

Gravitas on dynaaminen ja monipuolinen albumi. Oliko hankalaa löytää oikea balanssi ”lyhyiden” ja eeppisten kappaleiden välille?

– Meille oli tärkeää tehdä ennen kaikkea albumikokonaisuus. Kun kasasin levyä, tiesin, että mukaan pitää saada kaksi pitkää biisiä. Jo alussa sain ajatuksen, että albumin ensimmäinen puoli koostuu suoraviivaisista kappaleista ja toinen on progempaa kamaa. Rakenne on ehkä epätavallinen, mutta minusta se toimii.

Näetkö Dead Kosmonautin perinnemetallibändinä?

– Minusta me edustamme old schoolia, mutta emme toivottavasti kuulosta ikälopuilta. En väitä, että olemme samassa sarjassa Judas Priestin, Iron Maidenin ja Dion aikaisen Black Sabbathin kanssa, mutta vertaan musiikkiamme heihin.

– Kaikki mainitut ovat tehneet loistavia levyjä hyödyntäen koko metallin kirjoa, ja juuri tätä haen Dead Kosmonautin kanssa. Emme kuitenkaan ole retroa siinä mielessä, että käyttäisimme vanhoja soittokamoja yrittäen kuulostaa vaikkapa Black Sabbathin Sabotagelta. Olemme siinä mielessä moderni bändi, että pyrimme hyödyntämään uutta teknologiaa mielenkiintoisten soundien etsimisessä.

Ovatko mainitut teille ne kovimmat yhtyeet?

– Olen kovan luokan Maiden-fani, mutta en voi käyttää biisejä, jos ne kuulostavat liikaa Maideniltä. Se liippaa liian läheltä!

– Näen Sabbathin Mob Rules -levyn eräänlaisena roolimallina, se on yksi suurista suosikeistani. Lisäksi 1970-luvun Judas Priest on valtava inspiraationlähde, ja myös Candlemass on tehnyt vaikutuksen ollen yhtä aikaa sekä raskas että melodinen.

Miltä tulevaisuus vaikuttaa? Onko teillä suunnitelmia lähteä kiertämään?

– Nautimme soittaa tämän bändin kanssa livenä, mutta meillä kaikilla on kiireitä muiden projektiemme kanssa. Jos saamme hyvän tarjouksen ja ajoitus on oikea, lähdemme kiertämään.

– Ainoa varma asia on, että olen jo kirjoittamassa seuraavaa levyä.

Julkaistu Infernossa 1/2020.