Alkuvuodesta pillit lopullisesti pussiin lyöneen Eternal Tears of Sorrow -yhtyeen perustajajäsen ja kitaristi Jarmo Puolakanaho palaa nyt musiikkikentälle uuden Nebula Arcana -yhtyeen kanssa, jonka soittajakaartiin kuuluu monia kokeneita konkareita kotimaan metallikentältä. Pääasiallisena säveltäjänä ja kitaristina toimivan Puolakanahon lisäksi ryhmään kuuluvat laulajat Aso Brännkärr (Obscured Within) ja Jussi Kaarnekaiku (Where’s My Bible, Anima Hereticae), kitaristi Harri Hytönen (Armada North, Kalmah-kiertuejäsen), basisti Olli Hakala (Simulacrum, Crash Course Highway), kosketinsoittaja Christian ”Chrism” Pulkkinen (Simulacrum, James LaBrie) sekä rumpali Ville Miinala (Mors Subita).
Inferno otti Jarmo Puolakanahoon yhteyttä ja kyseli tältä tarkemmin visiostaan sekä dystooppista ja tarinallista debyyttiään parhaillaan työstävän yhtyeen taustoista ja tulevaisuudesta.
Miten Nebula Arcana sai alkunsa?
– Ajatus alkoi kyteä päässäni alkuvuonna 2020, kun koronapandemia perui kaikkien bändien – myös Eternal Tears of Sorrow’n – keikat. EToS oli Saivon lapsi -levyn (2013) ilmestymisen jälkeen ollut käytännössä jo toinen jalka eläkkeellä, vaikka teimmekin vielä keikkoja ja kiertueita.
– Tajusin tällöin, etten halua kiertää soittamassa samoja vanhoja kappaleita loputtomasti, sillä minulle bänditoiminnan ydin on aina ollut uusien biisien kirjoittaminen ja niiden soittaminen keikoilla. Nostalgia on hauskaa, mutta se ei kanna kovin pitkälle. Keskustelimme silloin bändin tulevaisuudesta ja biisinteosta. Päädyimme lopulta kompromissiin: EToS tekisi vielä yksittäisen julkaisun (sinkun tai ep:n) ja sen jälkeen keikkoja. Rivien välissä roikkui silti haikea ajatus: EToS olisi sen jälkeen tehnyt tehtävänsä.
– Samoihin aikoihin huomasin sävellystyön sujuvan huomattavasti helpommin kuin 2010-luvulla. Demoja ja ideoita kertyi enemmän kuin yhteen julkaisuun mahtui, ja ajatus jostain hieman erilaisesta projektista alkoi kirkastua. EToS jäi tauolle vuonna 2023, kun emme onnistuneet säveltää edes sinkullisen verran kaikkien jäsenten mielestä hyviä biisejä. EToSin tarina oli käytännössä ohi, ja avasi oven seuraavalle luvulle. Oli uuden aika.
– Ajatus Nebula Arcanasta syntyi siis pikkuhiljaa alitajunnassa, sekä musiikkina että konseptina. Ei ollut yhtä selkeää hetkeä, ei suurta älynväläystä, jolloin olisin yhtäkkiä tiennyt tästä bändistä kaiken. Tiesin kuitenkin melkein heti, ettei tarkoitus ole jatkaa EToSia, vaan tehdä jotain omaa: karsia goottimetallipainotusta, ja tuoda sen tilalle tilalle progressiivisempaa jännitettä, ehkä jopa raskaampiakin sävyjä.
– Halusin levyntekoprosessiin paljon EToSin Chaotic Beauty -levyn (2000) asennetta; siis viattomuutta, energiaa ja kaikenlaisen uuden kokeilua. Oli myös alusta asti selvää, että halusin rakentaa kokonaisen maailman ja siihen hahmoja, joiden kautta musiikki elää ja hengittää. Näistä ajatuksista tämä bändi alkoi sitten rakentua hiljalleen.
Millainen Nebula Arcana on musiikillisesti? Kenellä on vastuu sävellyksistä ja sanoituksista ja mistä musiikkiin haetaan inspiraatiota?
– Musiikki on vaihtelevaa, melankolista ja progressiivista melodeathia, jossa melodia toimii kaiken kompassina. Musiikin lähtökohta on ollut yksinkertainen: melodeath-biisi joko nousee siivilleen tai kaatuu melodioiden mukana. Siksi jokaisessa kappaleessa on selkeä, muistettava melodiaydin: ei pelkkää riffiä riffin perään, vaan koukkuja, teemoja ja tunnelmia, jotka kantavat läpi biisin.
– Tämän levyn sävellykset kirjoitin tarkoituksella yksin, sillä halusin todistaa itselleni, ettei sävellyskynäni ole ruostunut. Sain musiikin valmiiksi pari kuukautta sitten, ja sen jälkeen olemme käyneet kappaleita läpi bändinä ja sovittaneet ne yhdessä. Tämä iterointi jatkuu läpi syksyn ja talven: rakenteita hiotaan, dynamiikkaa venytetään ja jokaisen soittajan oma ääni tuodaan pintaan. Sanoitukset syntyvät albumin konseptista ja hahmoista; perusvastuu sanoituksista on laulajilla ja minulla.
– Kyse on tarinallisesta kokonaisuudesta, eli hahmot ohjaavat myös musiikkia. Esimerkiksi melankolinen mutta toiveikas hahmo vetää kohti avarampia kertosäkeitä ja modaalisia sävyjä. Laulussa vuorottelevat örinät ja puhdas laulu (joskus dialogina, joskus kerroksina), ja kitaroiden sekä koskettimien “hengitys” pitää tilan auki, jotta tarina ja melodia pääsevät etualalle.
– Vaikutteet ovat tarkoituksella monipuoliset. Ytimenä on oma melodiakäsitys, mutta taustalla kulkee vuosien varrelta muun muassa Devin Townsend ja Opeth sekä laajemmin moderni proge, melodeath ja paikoin jopa black-sävyiset rytmi- ja harmoniaratkaisut. Koska edellisestä EToS-levystä on yli kymmenen vuotta, myös biisinkirjoitustapani on muuttunut hieman. Samat vaikutteet saattavat näkyä nyt vähän eri kulmasta: vähemmän goottia, enemmän dynamiikkaa, kerroksia ja jännitettä, silti melankoliaa säästämättä.
Yhtyeen tiimiin kuuluu myös muun muassa oma stylisti, eli bändissä lienee kyse muustakin kuin pelkästään musiikista?
– Kyllä. Yhtenä bändin mottona on ollut: “miksi jättää asiat puolitiehen, jos ne voi tehdä hyvin?” Tällainen kunnianhimoinen ajattelutapa pätee myös tämän bändin visuaalisuuteen ja sen miettimiseen. Asioita on mietitty kunnolla heti alusta asti, koska jokaisella bändin ja tiimin jäsenellä on pitkä kokemus musiikkialasta.
– Loppujen lopuksi tärkeintä on tarina ja hahmot, siis kokonaisuus. Musiikin ja kaiken visuaalisuuden pitää tavalla tai toisella tukea tarinaa ja hahmoja. Kokonaisuus on paljon tärkeämpi kuin keskimääräisen bändin debyyttilevyllä. Tässä kaikessa on ollut paljon mietittävää, ja on edelleen, kun joudumme miettimään ensi vuoden puolella muun muassa sitä, miten tämä kaikki toteutetaan livenä.
– Hienointa on ollut huomata, että kaikki bändiin ja tiimiin mukaan tulleet ovat uskoneet tähän visioon yhtä vahvasti kuin minäkin, ja ajattelevat myös tämän bändin olevan muutakin kuin vain tavallinen bändi.
Mitä muuta voit tässä vaiheessa tulevasta debyytistä paljastaa?
– Levyn konsepti esittää kuulijalle brutaalin mutta yksinkertaisen kysymyksen: ”Entäpä jos uutiset kertoisivat tänään, että maailma loppuu 12 kuukauden kuluttua?” Jokainen kappale seuraa yhtä ihmistä, yhtä hahmoa, joka yrittää elää tämän tiedon kanssa; tunneskaala kulkee kieltämisestä neuvottelun ja luopumisen kautta hyväksyntään. Hahmot eivät ole sankareita vaan tavallisia ihmisiä, jotka elävät valintojen, pelon, (epä)toivon ja rakkauden ristipaineessa. Teksteissä vältämme saarnaa ja kliseistä katastrofipornoa: kiinnostus on siinä, mitä pienissä hetkissä tapahtuu, kun päivät vähentyvät, kun loppu lähenee. Ihmismielen syvät virrat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin se, miltä kaikki näyttää lopun lähestyessä.
– Musiikillisesti levy on novellikokoelma tai tv-sarjan ensimmäinen kausi, jonka tarinat kietoutuvat yhteen toistuvien motiivien kautta. Melodia on kompassi, mutta dynamiikka toimii varsinaisena karttana: kuiskauksen ja vyörytyksen välinen jännite, puhtaan laulun ja örinän dialogi, orgaanisen soiton ja hienovaraisen äänisuunnittelun kerrokset.
– Visuaaleissa vältämme kliseistä maailmanloppua: haemme muun muassa unenomaisuutta, usvaa ja symboliikkaa, jotka jättävät tulkinnalle tilaa. Tavoite on, että musiikki, tarina ja estetiikka puhuvat samaa kieltä, ei selittäen, vaan vihjaten. Haluamme, että levy tuntuu yhdeltä teokselta, jonka voi silti avata mistä luvusta tahansa ja löytää kokonaisen ihmisen hetken.
Kokoonpanossa on mukana hyvin monissa liemissä marinoituja musikantteja. Miten tällainen kollektiivi kerättiin yhteen?
– Aloitin bändin ja tiimin jäsenten miettimisen syksyllä 2024. Juttelin eri ihmisten kanssa, ja mukaan tuli yksi kerrallaan hienoja ja taitavia ihmisiä ja muusikkoja eri puolelta Suomea ja eri puolelta maamme metalligenrestöä. Puoli vuotta myöhemmin bändi oli jäsenten osalta valmis, ja kaikki tuntui loksahtaneen kohdalleen jo heti alussa.
– Yksi tärkeimmistä kriteereistä oli monipuolisuus. Olisin voinut ottaa mukaan kourallisen turkulaisia death metal -veteraaneja, mutta musiikillisesti siitä ei olisi seurannut paljonkaan mitään uutta ja kiehtovaa. Mielestäni silloin syntyy aina mielenkiintoisimpia kokonaisuuksia, kun eri tavalla ajattelevia muusikoita pistetään yhteen samojen biisien kimppuun. Ja kun ajatellaan, että melodinen death metal genrenä on polkenut jo pitkään paikoillaan, niin on ollut todella mielenkiintoista yrittää tehdä sitä vähän eri tavalla.
– Tarkoituksena ei siis ollut tuoda mukaan maailman taitavimpia muusikkoja, vaikka jokainen jäsen onkin sinänsä taitava ja kokenut. Tavoite ei myöskään ole ollut all star -vaikutelma, vaan toimiva yhtye, jossa jokaisella on oma selkeä roolinsa. Tärkeimpiä asioita bändiä kootessa oli into, persoona ja kokemus, sekä levyn rakentamisen että livesoitannan suhteen.
Mainitsitkin jo aiemmin, että yhtye on suuntaamassa myös keikkalavoille. Miten asiaan vaikuttaa se, että jäsenistöllä on tosiaan paljon muita aktiivisia bändejä?
– Mietin tätä asiaa pitkään syksyllä 2024, siis ennen kuin aloin koota bändiä yhteen. Silloin olisi voinut olla mahdollista, että tästä olisi tullut vain mun soololevy, tai soolobändi, eikä keikkoja olisi soitettu ollenkaan. Mutta ehkä hieman yllättäenkin huomasin, että haluan soittaa keikkoja, mikä käytännössä vaati sen, että tästä tulee ihan oikea bändi, keikkoineen.
– Jäsenistön muut bändit eivät ole ongelma, kunhan asiat ja aikataulut sovitaan tarpeeksi etukäteen. Oli bändi mikä tahansa, bändin jäsenillä on aina muutakin elämää, ainakin toivottavasti. Jopa mulla, vaikka tämä onkin tällä hetkellä ainoa yhtyeeni. Elämässä pitää olla muutakin kuin yksi ainoa intohimo.
– Ja keikkojen rakentamisesta tulee mielenkiintoista ja varmaan haastavaakin. Liveshow’n pitää sopia erilaisiin paikkoihin luontevasti, jotta näyttävyys ja vaikutus säilyy. Tässä on haastetta ja tekemistä, ja keikkojen suunnitteleminen onkin vasta ihan alussa.
Mitkä ovat yhtyeen pitkän tähtäimen suunnitelmat?
– Tavoitteena on tehdä asiat mahdollisimman hyvin, niin että ei tarvitse hävetä mitään. Ja kuitenkin niin, että seuraavalla kerralla voi parantaa kaikkea tekemistään. Jos tähtää korkealle, ei toivottavasti kopsahda heti katajaan. En osaa asettaa bändille mitään konkreettisia tavoitteita. Tehdään asiat mahdollisimman hyvin, ja toivottavasti se riittää tarpeeksi pitkälle seuraavaa levyä ajatellen.
– Käytännössä pyrimme saamaan ensimmäiset sinkut ja musiikkivideot ulos ennen ensi kesää, ja levyn ulos viimeistään kesän jälkeen. Sen jälkeen keikkoja siellä täällä. Tässä mielessä suunnitelmat tälle ja ensi vuodelle ovat hyvin tavanomaiset. Toki siinä sivussa meillä on myös suunnitelmia jutuista, joita ihan joka yhtye ei tee, mutta niistä kerromme myöhemmin, kun on oikea aika.
Nebula Arcanan vaiheita voi seurata Instagramissa sekä Facebookissa.